Uutiset: Sley vastaa Ylen kritiikkiin: ”Työmme Inkerin kirkossa noudattaa piispainkokouksen linjauksia” Ihmisiä ja ilmiöitä: Severi Laakso: pappi ja muusikko samassa paketissa

Lunastukseen budjetoitu kolikko löytyi Jerusalemista

 

Pikkurahoilla voi olla uskomattoman suuri arvo. Jerusalemin temppelivuoren eteläpuolelta, Ofelin kukkulalta, löytyi aivan äskettäin erittäin tärkeä löytö: puolen shekelin hopeakolikko vuodelta 69 jKr. Kolikossa on temppeliin liittyviä symboleita, ja siinä lukee hepreaksi pyhä Jerusalem. Mitä tuollainen pikkukolikko merkitsee? Tuo kolikko liittyy juutalaisten kansallisiin unelmiin, ja toisaalta, tuo kolikkolöytö auttaa myös ymmärtämään Jeesuksen temppelivälikohtausta. (Mark. 11.)

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.

Raha, joka julisti vapautta ja pyhyyttä

Jerusalemin temppelivuoren vierestä löytynyt puolen shekelin kolikko on teologisesti, poliittisesti ja historiallisesti tosi tärkeä. Poliittisesti kannattaa huomata, että juutalaisilla ei ollut roomalaishallinnon aikana lupaa painattaa omaa rahaa. Rahan eli kolikoiden painattaminen oli roomalaisten hallinnassa. Tämän vuoksi juutalaiset maksoivat temppeliveronsa tyyrialaisina shekeleinä. Nämä shekelit olivat 97 prosenttista hopeaa, mutta niihin oli painettu Herakles -jumalan kuva. Tämä varmasti ärsytti monia uskonnollisia juutalaisia. Mutta raha on rahaa, kun hopeaprosentti on kohdillaan. Kyllä se temppeliin kelpasi.

Kun juutalaiset aloittivat kapinan Roomaa vastaan vuonna 66, kapinalliset aloittivat myös oman kolikkopainon. Tämä itseasiassa näkyy siinä, että noilta ajoilta, vuosilta 66-70, juutalaiskapinallisten tukikohdista Galileasta ja Jerusalemista, on löytynyt kolikoita, joissa on viesti vapaudesta ja pyhyydestä. Esimerkiksi Galilean Gamlasta, juutalaissodan yhdestä kiivaimmista taistelupaikoista, on löytynyt monia kolikoita, joihin on painettu hepreaksi tekstit: Siionin vapauden puolesta, pyhä Jerusalem.

Nämä Galilean kolikot, ja kiivaat taistelut roomalaisia vastaan, todistavat siitä, että juutalaiset todella taistelivat Jerusalemin puolesta. Taisteluun innosti uskonnollinen ja poliittinen missio. Haluttiin lopettaa veronmaksu Rooman valtakunnalle. Haluttiin painattaa omat kolikot, joissa oli pyhä viesti vapaudesta. Monet Raamatun tutkijat ovat todenneet, että tuona aikana kolikot, niihin painetut kuvat ja tekstit, olivat vaikuttavaa massamediaa. Oli hyvin tärkeää, suorastaan tulenarkaa, millaisia symboleita ja kirjoituksia kolikkoihin painettiin.

Budjetoitu henkenne lunastukseen

Uskonnollisesti katsoen tuo Jerusalemista löytynyt puolen shekelin kolikko on tosi merkittävä. Kyseessä on nimittäin ollut raha, jolla juutalaiset maksoivat vuotuiset temppelin uhrit koko Israelin syntien sovitukseksi. Näillä, kansalta kerättävillä rahoilla, kustannettiin Israelin kansallinen sovitus Jumalan kanssa. Nämä rahat oli budjetoitu pyhimpään mahdolliseen tarkoitukseen. Muinaiset juutalaiset kutsuivat näitä puolen shekelin kolikoita ”lunastusrahaksi”. 2. Mooseksen kirjan luvussa 30 todetaan, että näillä rahoilla kustannettiin teidän ”henkenne lunastus”. (2. Moos. 30:12.) Tuo raha oli ”Herran edessä vakuutena siitä, että teidän henkenne on lunastettu.” (30:16.)

Jeesuksen aikana juutalaiset maksoivat innoissaan näitä puolen shekelin ”lunastusrahoja”. Näin, pikkurahalla, he laittoivat oman kortensa kekoon, ja näin varmistivat, että Jerusalemin temppelin uhrikultti Jumalan kansan syntien sovittamiseksi saatiin hoidettua. Filon Aleksandrialainen, Jeesuksen aikainen juutalainen, kutsuu näitä puolen shekelin temppelirahoja teidän ”lunastukseksenne”. Nämä rahat liittyivät siis suoraan temppelin pyhimpään tarkoitukseen: kansan syntien sovitukseen.

Herra heitteli pöytiä

Jeesus saapui temppeliin ja heitteli rahanvaihtajien pöydät, niin että hopeiset puolen shekelin kolikot kilisivät Salomonin pylväikön marmorilattioilla. Itse ajattelen, että kun Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöydät, hän symbolisesti kaatoi kumoon ne rahat, jotka oli budjetoitu Israelin kansalliseen syntien sovitukseen. Jeesus, de facto, hyökkäsi temppelin tärkeää funktiota vastaan, ja osoitti, että sen merkitys syntien sovituksen paikana, oli rauennut tyhjiin. Mitä Jeesus asetti noiden kaatamiensa pöytien sijaan? Mitä Jeesus asetti kumoamiensa kansallisten uhrien tilalle?

Jacob Neusner, juutalainen rabbi, ja yksi viime vuosisadan parhaista Raamatun tutkijoista, antaa mielenkiintoisen, ja mielestäni oikean, tulkinnan Jeesuksen temppelivälikohtaukseen. Näin Neusner kirjoittaa:

Rahanvaihtajien pöytien kaataminen on teko, joka kuvaa Israelin kultin tärkeimmän riitin eli päivittäisen kokonaisuhrin hylkäämistä. Samoin tuo teko esittää väittämän, että on olemassa toinen sovitus päivittäisten kokonaisuhrien sijaan ja että tuo entinen sovitus on nyt mitätön. Niinpä mikä ottaisi päivittäisten kokonaisuhrien paikan? Se olisi eukaristian riitti; pöytä pöydän sijaan, kokonaisuhri kokonaisuhrin sijaan.

Tähän voin todeta vain, että Aamen ja Halleluja! Jeesuksessa Kristuksessa on uusi ja täydellinen uhri, joka lahjoittaa meille sovituksen, syntien anteeksiannon ja pelastuksen.

Tänä jouluna meistä moni laskee kolikoitaan tarkkaan. Sähkölaskut nousevat, kaikki hinnat nousevat. On iloista ajatella, ja uskoa, että lunastuksemme hinta on jo maksettu. Jumala maksoi sen Kristuksen verellä. Mutta maallisten talousrealiteettien keskellä elämme edelleen. Valtavan alijäämäiset budjetit vaivaavat monia kristillisiä järjestöjä vuodeta toiseen. Ratkaisu kassavajeeseen ei kuitenkaan ole oman rahatuotannon aloittaminen. Hyvää joulun odotusta!

Tilaa tästä kirjoittajan uutiskirje, jossa hän avaa raamatunkäännöstyön löytöjä. Tästä löytyy toinen artikkeli tähän uuteen Jerusalemin kolikkolöytöön.