Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Kovien arvojen aika

 

Mitähän lienevät kalliit ajat ja paha äkillinen kuolema? Kovat ajat kertovat meidän arvoistamme, mutta kaikki arvot eivät ole sitä miltä näyttävät.

Vanhoina hyvinä aikoina, joita mielelläni muistelen, rukoiltiin, että Jumala varjelisi meitä pahalta äkilliseltä kuolemalta ja kalliilta ajoilta. Itse olen syntynyt Paasikiven aikana. Silloin oli kuuleman mukaan paremmat ilmat. Se oli aikaa, jolloin rinkeleissäkin oli vielä kunnon reiät.

KRS Krito 10.-23.6.

Sähkön verkkomaksusta on keskusteltu eduskuntaa myöten. Verkkomaksun korotusta on kutsuttu kohtuuttomaksi. Verkko myytiin. Maksut nousevat. Verotulot valuvat jonkun toisen maan Kankkulan kaivoon, jos sinnekään.

Sain pankista viime vuoden lopulla ”loistavan tarjouksen.” Siinä oli pankin minulle räätälöimä etupaketti. Ongelma oli vain siinä, että se oli etupaketti pankin kannalta katsottuna. Palvelumaksuni nousevat. Tietenkään en reagoinut tarjoukseen mitenkään. Vuoden alussa tuli sitten ilmoitus, että vanha pankkisopimukseni loppuu pankin yksipuolisella ilmoituksella huhtikuussa. Minä tyhmä en ollut ymmärtänyt tarttua heidän loistavaan tarjoukseensa. Kun asiakas pannaan sen tosiasian eteen, että pankkimaksusi nousevat reilusti, voi jostakin tuo nykyistä kalliimpi tarjous tuntua jo edulliselta. Minusta ei. Vanha kunnon markkinointiguru Heinz Goldman varmaan punastuisi häpeästä tuollaisia markkinointia kohdatessaan.

Siperialainen laki

Vuosikymmeniä sitten opetettiin, että Suomessa on länsimainen oikeuskäytäntö, jossa syyttäjän velvollisuus on osoittaa vastaajan syyllisyys. Oli vain yksi poikkeus. Verolainsäädännössä noudatettiin niin sanottua siperialaista käytäntöä. Verolaissa vastaajan tulee itse osoittaa oma syyttömyytensä.

Monista veroista ja asiakasmaksuista on tullut rahastusautomaatteja. Siksi olemme joutuneet keskelle kalliita aikoja. Kun rahaa tulee, ei tarvitse miettiä, mihin sitä kylvää. Ne, jotka asuvat kaupungin vuokratontilla, odottelevat vuosittaisia korotuksia tontin vuokriin. Jos niitä ei tule, nousee kuitenkin kiinteistövero. Joskus tulee tunne, että valtion ja kuntien hallinto istuvat kädet syvällä kansalaisten taskuissa. Sitä on ruvettu erheellisesti kutsumaan hyvinvointiyhteiskunnaksi. Kun kansalainen joutuu mitoittamaan menonsa pääosin tulojen mukaan, niin – ainakin kalliina aikoina – hallinto miettii, ketä voisi vielä verottaa kovemmin. Menoista viis.

Totta, verotuksella tasataan tuloeroja. Se on aivan oikein ja yhteiskunnallisesti viisasta ja vanhurskasta, mutta kuinkahan paljon verotuksella ja veroluonteisilla maksuilla lopulta pöhötetään myös sellaista toimintaa ja tahoja, joita ilman tulisimme aivan hyvin toimeen. Poliitikot eivät uskalla puhua näistä ääneen. Sanoja leimataan heti. Kyseenalaistamisen taito olisi juuri nyt arvokas ja rohkeus tuoda päivänvaloon kyseenalaistettuja ratkaisuja.

Vain yksi oli eri mieltä

Kuulin vasta, miten oikeustieteellisen tiedekunnan avaamista Helsingin ulkopuolelle pyrittiin estämään siten, että sanottiin kaikkien lakimiesten sitä vastustavan. Silloinen Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen oli sanonut vastustavan lähetystön jäsenille: ”Te unohditte yhden lakimiehen.” Noihin neljään sanaan sisältyi Lapin yliopiston lakimieskoulutuksen aloituslupa.

Kovat ajat ovat seurausta meistä kovista ihmisistä. Helposti käy niin, että ne, jotka ovat voiman oikealla puolella, sanelevat päätökset. Silloin kansaa viedään kuin pässiä narussa. Varsin usein tuo kovuus hiipii myös kirkkoon. Silloin unohtuvat sekä uskonoppi että rakkaus. Päätökset ja ratkaisut tehdään enemmistöpäätöksin ja enemmistöä pyritään hakemaan keinolla millä hyvänsä, Raamatun varman ja luotettavan sanan opetukset unohtaen. Silloin olemme joutuneet kalliiden aikojen lisäksi vanhan virsikirjan osastojaon kohtaan ”kovat ajat.”

Entä sitten se paha äkillinen kuolema, millainen se on? Se on kuolema, jossa ei tunneta kuoleman voittajaa, Jeesusta. Hyvä Jumala varjelkoon jokaista, ettei kukaan kuolisi ilman, että on saanut uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen veressä.

Kirjoittaja on Sanansaattaja-lehden päätoimittaja ja Sley-Media Oy:n toimitusjohtaja

 

Aiheet