Kirkko: Joutjärven seurakuntaneuvosto linjasi: Kohtaamispaikka saa lähteä seurakunnasta

Katastrofien keskellä

 
Kriisiradioilaiset

Filippiinien kriisradiotiimi hoiti marraskuun 2020 taifuunin viestinnän. Kuva: First Response Radio Philippines.

Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla on auennut uusi näyttely Katastrofien keskellä. Sen tarkoituksena on niin sanottujen immersiohuoneiden välityksellä tuoda esille kokemuksellisella tasolla tuulen, tulen, maan ja veden voimat. Näistä voimista syntyykin aikamoisia luonnonkatastrofeja – myrskyjä, metsä- ja tulipaloja ja tulivuoren purkauksia, maanjäristyksiä ja tsunameja sekä tulvia.

Kuluneen 20 vuoden aikana maapalloamme on kohdannut noin 7500 erilaista luonnonkatastrofia. Näistä yleisimpiä ovat olleet tulvat ja myrskyt; 44 prosenttia luonnonmullistuksista on ollut tulvia ja 28 prosenttia myrskyjä vuosina 2000–2019.

TV7 neliöb 24.11.-10.12.MJa

Maittain katsottuna tuona aikana ilmoitettuja luonnonkatastrofeja on sattunut eniten Kiinassa, Yhdysvalloissa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Intiassa. Nämä maat ovat sekä merien että mannerlaattojen liittymäkohdissa, joten ei liene ihmekään, että ne kohtaavat luonnonvoimia.

Ihmishenget ja talous luonnon armoilla

Luonnonvoimat kurittavat sekä ihmishenkiä että talouksia. Menneiden 20 vuoden aikana eniten ihmisiä menehtyi maanjäristyksissä. Suurin yksittäinen tapahtuma oli vuoden 2004 vedenalainen maanjäristys ja tsunami, joka sai alkunsa Indonesian Sumatran saaren pohjoisosasta, Acehin maakunnan edustalta.

Katastrofien aiheuttama yhteenlaskettu taloudellinen menetys oli vuosina 2000–2019 lähes kolme triljoonaa dollaria. Tuo summa oli kaksinkertainen verrattuna vuosiin 1980–1999. Taloudelliselta kannalta myrskyt ovat pahimpia.

Kiinan ja Intian yhteinen ongelma ovat tulvat. Tulvat ovat katastrofina ”miellyttäviä”, sillä ne eivät surmaa ihmisiä samassa määrin kuin muut luonnonmullistukset. Tulvien kanssa on mahdollista elää, koska ainakin joissain tapauksissa ne ovat ennustettavissa ja esimerkiksi joen pinnan nousua voivat kansalaiset seurata mittaamalla.

Selviytyminen on yhteisöllinen juttu

Heurekan näyttely tuo esiin ihmisen resilienssiä eli kykyä joko selviytyä tai palautua luonnonvoimien aiheuttamista kriiseistä. Resilienssissä ei pelkästään ole kyse yksilön pärjäämisestä vaan myös yhteisön tuen avulla pärjäämisestä.

Oman vuonna 2014 valmistuneen väitöskirjani aihe korosti nimenomaan yhteisön merkitystä tsunamista selviytymisessä Indonesiassa. Samalla kriisiviestinnän tutkimustiellä olen saanut perehtyä Indonesian muihinkin maanjäristyksiin sekä Intian Biharin osavaltion tulviin. Olen huomannut sekä viestinnän että henkisen avun tärkeyden kriiseissä.

Toki oma ymmärrys siitä, miten kriisitilanteeseen voi varautua, auttaa. Esimerkiksi että kotona on ilman sähköä toimivat valaisin, radio ja vedenpuhdistusmekanismi. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös naapureiden ja läheisten auttaminen itse kriisitilanteessa.

Kriisiradio auttaa välittämällä luotettavaa tietoa

Heurekan näyttelyssä tuodaan esille myös viestinnän tärkeys kriiseissä. Medialähetys Sanansaattajien tukema kriisiradiotyö on olemassaolonsa eli 15 vuoden aikana auttanut 32 luonnonkatastrofissa, pääasiassa Aasiassa: Indonesiassa, Intiassa, Filippiineillä ja Pakistanissa.

On ilahduttavaa että olen saanut olla pienenä linkkinä katastrofinäyttelyn kokoamisessa. Eräässä näyttelyhuoneessa voi kuulla esimerkiksi otteita kriisiradion tuottamista sisällöistä paikalliskielillä keskellä Haiyan-taifuunia Filippiineillä 2013 sekä Intiassa Biharin osavaltion Kosi-joen tulvissa 2017.

Henkisen avun lisäksi kriisiradio on auttanut hädänalaisia antamalla luotettavaa tietoa. Eräs intialainen hallituksen katastrofiavun työntekijä kommentoi kriisiradiota: ”Radion tehtävä on tuoda esiin tärkeää tietoa. Sen ei tulisi olla alusta, jossa tietyistä mielipiteistä taistellaan”.

Varsinkin katastrofien aikana oikean, luotettavan tiedon saanti on tärkeää. Sen olemme myös koronapandemiassa oppineet.

 
Sansa artikkeliban 15.11.alkaen,MJa