Jäin kaipaamaan piispallista myötätuntoa ja tukea

Helmikuun lopussa Timo Soini ihmetteli blogissaan, miksi luterilainen kirkko on hiljaa. Tai oikeastaan tarkemmin Soini kysyi, miksi kirkko ei ilmaise tukeaan Päivi Räsäselle.

Kirkon piispakunnasta on nyt kaikunut ääniä. Hiljaisuus on rikkoutunut. Tukea Räsäselle on kuitenkin turha hakea kannanotoista, kommenteista tai twiiteistä.

Kun luin arkkipiispa Tapio Luoman kommentteja MTV:n uutisesta: ” Arkkipiispa otti väkevästi kantaa Päivi Räsäsen esitutkintoihin Lännen Mediassa: ’Kristityn tehtävänä ei ole loukata’, harmistuin. Ei mitään myötätuntoa Päivi Räsästä kohtaan. Vaikka arkkipiispa olisi mitä mieltä Räsäsestä ja hänen mielipiteistään, olisin toivonut edes ripauksen myötätuntoa ihmistä kohtaan, jota suorastaan kiusataan. Yhden rikostutkintapyynnön vielä jotenkin käsittää mutta, että niitä tehtaillaan koko ajan lisää, tuntuu suoranaiselta vainolta.

Toiseksi ihmettelen, ettei arkkipiispa näe rikostutkinnoissa sanan- ja uskonnonvapauden kaventumisen uhkaa.

Kolmanneksi kummeksun linjausta, joka kääntää selän kirkon konservatiiveille.

Seksuaalivähemmistöt ovat joutuneet kokemaan paljon halveksuntaa ja ylenkatsomista, ja se on väärin. Kristityn tehtävä ei ole loukata. Olen samaa mieltä. Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti.

Toisaalta kristinuskon luonteeseen kuuluu, että toisinaan ihmiset loukkaantuvat sanomasta. Monet Jeesuksen aikalaisetkin – myös opetuslapset – loukkaantuivat hänen puheistaan. ”Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: ’Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?’ Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: ”Loukkaako tämä teitä?” (Joh. 6:60,61)

Toinen esimerkki Uudesta testamentista. Johannes Kastaja loukkasi sanoillaan kuningas Herodesta nuhdellessaan tätä Herodiaan tähden. Herodeksella oli toisen miehen vaimo. Sanojensa vuoksi Johannes vangittiin ja myöhemmin surmattiin. (Luuk. 3:19,20)

Jos Vanhan testamentin profeetat eläisivät meidän aikanamme, heidät olisi jo aikaa sitten kivitetty – kuvaannollisesti.

Raamatun mukaan kaikki ihmiset ovat syntisiä. Ilman Jeesusta ihminen ei kelpaa Jumalalle. Tarvitaan välimies ihmisen ja pyhän Jumalan välille. Mihin ihminen tarvitsee Jumalan armoa, jos ei ole syntiä, joka erottaisi hänet Jumalasta. Synnistä puhuminen saattaa loukata ihmistä, mutta se voi myös synnyttää synnintunnon ja johdattaa ihmisen Jumalan tuntemiseen.

Raamatun totuuksista puhuttaessa on kuitenkin muistettava kohdeyleisö. Elämme sekulaarissa maailmassa, jossa suurin osa ihmisistä ei välitä Raamatun opetuksista. Kristinuskolla ei ole enää valta-asemaa, josta käsin maallistuneelle ihmiselle voisi sanoa, mikä on oikein tai väärin. Voimme tuoda kristinuskon sanomaa esille, mutta monille ihmisille se on vaihtoehto muiden joukossa. Raamatun moraaliset opetukset koskevat ensisijaisesti kristittyjä.

Mutta evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta pitää julistaa kaikille ihmisille. Ilosanomaa ei voi kertoa ilman että puhutaan myös synnistä. Jos lähdetään siitä, ettei ketään saa loukata, evankeliumista tulee hampaatonta rakkauspuhetta.

Olen maltillinen. Henkilökohtaisesti en käyttäisi samoja keinoja ja ilmaisuja kuin kansanedustaja Päivi Räsänen.

Mutta haluan tukea Räsästä, sillä hän on joutunut kohtuuttoman painostuksen kohteeksi ja tarvitsee laajaa tukea. Edes piispakunnan taholta ei ole kuulunut julkisesti puolustavia ääniä.