Irakilaisempi kuin luulit: mandealaiset, Mesopotamian gnostilaiset

 

Olen iloinen saadessani aloittaa toisen kauden ”irakilaisempi kuin luulit” -blogisarjaa. Kuluneen vuoden aikana olen lukenut ja oppinut paljon uutta, joten hyppään suoraan asiaan. Muistan jo kauan sitten kuulleeni Basrassa syntyneeltä isältäni mandealaisista, kristittyjen ”serkuista”, jotka seuraavat Johannes Kastajaa mutta eivät Jeesusta. Opin lisää tästä salaperäisestä uskonnosta luettuani entisen englantilaisen diplomaatin Gerard Russellin äärimmäisen mielenkiintoisen kirjan Heirs to Forgotten Kingdoms.

Nimi ”mandealainen” tulee aramean sanasta manda, ”tieto”. Kreikaksi sama olisi gnosis, ja mandealaiset ovatkin oikeastaan ainoita muinaisuudesta nykypäivään asti säilyneitä gnostilaisia. He pitävät uskontoaan maailman vanhimpana ja katsovat polveutuvansa Aadamin pojasta Setistä. Abrahamin he hylkäävät: hän esiintyy mandealaisten pyhissä kirjoituksissa luopiona, joka seurasi pahaa henkeä perustaakseen oman yhteisönsä. Tässä saamme ehkä välähdyksen siitä, miten muinaiset babylonialaiset suhtautuivat isänsä kodista vieraaseen maahan lähteneeseen Abrahamiin.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Mandealaisia onkin pidetty muinaisen babylonialaisen uskonnon perillisinä, vaikka he eivät palvokaan babylonialaisia jumalia. Yhteisiä piirteitä ovat muun muassa astrologia ja maagiset loitsut. Tutkijoiden mukaan mandealaisten arameankieliset pyhät kirjoitukset ovat peräisin ehkä vuoden 200 tienoilta. Niissä kerrotaan muun muassa valon enkelistä Hibil Ziwasta ja Johannes Kastajan tekemistä ihmeistä. Kun islam valloitti Kaksoisvirranmaan, mandealaiset saivat osakseen suojelun identifioitumalla Koraanissa mainituiksi saabilaisiksi.

Mandealaisuus on esoteerinen uskonto, jossa vain papit tuntevat pyhät kirjoitukset. Eräs länsimainen tutkija sai mandealaisten pyhät tekstit käsiinsä yhdeksän vuoden pyytämisen jälkeen. Heti alussa oli kirous niille, jotka rohkenisivat lukea tekstiä ilman papiksi vihkiytymistä. Mandealaiseksi papiksi aikovan on käytävä läpi rituaali, jossa hän ei saa syödä eikä nukkua seitsemään päivään. Vain miehet voivat olla pappeja, ja vain miehet voivat mennä naimisiin ei-mandealaisten kanssa. Tärkein rituaali on kaste, joka suoritetaan elämän aikana useampaankin kertaan. Ensimmäisen kasteen yhteydessä pappi kuiskaa kastettavalle salaisen nimen, jonka vain perhe saa tietää. Lapselle luetaan myös horoskooppi.

Mandealaisia on maailmassa alle 100 000. Ennen vuotta 2003 suurin osa heistä oli Irakissa, erityisesti Etelä-Irakin suoalueilla, missä on moderneihin aikoihin asti eletty pitkälti samoin kuin sumerilaisten aikana 5000 vuotta sitten. Vuoden 2003 eli Saddamin kaatumisen jälkeen mandealaisia alettiin kidnapata, tappaa ja pakkokäännyttää islamiin samoin kuin muita vähemmistöuskontojen edustajia. Vuonna 2006 mandealaisten ylipappi pakeni Australiaan, ja sittemmin yli 90 % mandealaisista on joko lähtenyt Irakista tai tapettu. Saattaa kuulostaa myyttiseltä, mutta Babylonin rippeet ovat sortumassa silmiemme edessä.

Emil Antonin Päivän blogin kuulet Radio Deissä torstaisin kello 8.45.