Mari Holopaisen (vihr.) mielestä uskonnon tilalle peruskouluihin pitää saada yhteinen katsomusaine. Sari Tanus (kd.) pelkää, että kunkin uskonnon käsittely jäisi silloin vain pintaraapaisuksi.
Vihreät on ehdottanut, että peruskouluihin tulisi uskonnon tilalle yhteinen katsomusaine.
Puolueen kansanedustaja Mari Holopainen puolusti tänään Katleena Kortesuon vetämässä Viikon debatti -ohjelmassa Radio Deillä haluja päästä eroon nykymuotoisesta uskonnonopetuksesta.
– Tämä olisi minusta todella hyvä uudistus. Meillä olisi yksi tunti per viikko luoda yhteistä pohjaa ja keskustella arvoista, filosofiasta ja uskontotieteestä kaikkien oppilaiden kanssa.
– Uskon että tämä on asia, jota tämä aika juuri kaipaa.
Kristillisdemokraattien Sari Tanus ei lämpene ajatukselle vaihtaa yhteiseen katsomusaineeseen.
– Kun katsotaan pelkästään tämän hetken maailmantilannetta, on selvästi nähtävillä että ihmisten tietämys uskonnoista on ohentunut merkittävästi.
– Ruotsista, jossa tämän tyyppistä yhteistä [katsomusopetusta] on ollut jo pitkään, on tullut viestiä että ymmärrys uskonnoista on romahtanut. Paremminkin lapsille ja nuorille pitäisi saada enemmän ymmärrystä uskonnoista.
Uskontojen kirjo haasteena
Holopaisen mukaan yhteinen katsomusaine kattaisi juuri paremmin eri uskontojen käsittelyn oppitunneilla. Opiskelu on hänen mukaansa liian pirstoutunutta tällä hetkellä.
– On hirveän iso määrä eri uskontoja. Se tietysti haastaa meidän opetusta, joka ei saa olla aatteellisesti tai uskonnollisesti sitouttavaa.
– Pitäisi tarkastella uskontotieteiden kautta näitä [uskonnollisia] ilmiöitä. Myös uskonnonopettajat kannattavat siirtymistä yhteiseen katsomusaineeseen.
On hyvä päästä pureutumaan omaan kulttuuri- ja uskontoperimään riittävän laajasti.
Sari Tanus muistuttaa, että nykyisessä mallissa opiskellaan jo oman uskonnon lisäksi muita uskontoja. Hän näkee, että oman uskonnon tuntemus ei saisi enää lisää ohentua.
– On hyvä päästä pureutumaan omaan kulttuuri- ja uskontoperimään riittävän laajasti. Nekin jotka ovat tulleet tänne niin sanotusti vieraalle maalle, ovat pitäneet tärkeänä että heidän oma taustansa huomioidaan riittävästi.
– Näkisin kyllä hyvänä, että olisi myös tietty määrä kaikille yhteisiä tunteja, mikä on mahdollista toteuttaa tänäkin päivänä. Sitä ei ole ehkä kouluissa hyödynnetty tarpeeksi.
Puffet-ilmiö uskontojen käsittelyyn?
Onko yhteisen katsomusaineen vaarana sitten se, että jokaista uskontoa näykitään vähän, mutta mistään ei ehdi muodostua kunnollista, syvällistä kuvaa?
Katsomusaine mahdollistaa, että tieto on laajempaa, eikä pohjaudu niin paljon oman uskonnon tuntemukseen.
Holopainen ei pelkää katsomusaineeseen muodostuvan uskonnollista puffet-ilmiötä.
– Katsomusaine mahdollistaa, että tieto on laajempaa, eikä pohjaudu niin paljon oman uskonnon tuntemukseen. Koti, kirkko ja muu ympäristö voivat tarjota sen laajemman puolen niille, jotka kuuluvat johonkin uskontokuntaan.
Tanus puolestaan näkee, että katsomusaineessa juuri omaan uskontoon tutustumiseen jyvitetty aika jäisi turhan pieneksi.
– Oppituntien määrä on varsin vähäinen. Esimerkiksi nykyisen elämänkatsomustiedon oppikirjassa on 66 kappaletta, joista vain kuusi käsittelee uskontoja.
– On tärkeää saada omasta uskonnosta ja kulttuuritaustasta tietopohjaista, yleissivistää tietoa riittävä määrä, jotta voi ymmärtää riittävän hyvin myös muita uskontoja.
Miten yhteinen katsomusaine takaisi sen, että kristinuskon merkittävä vaikutus suomalaiseen kulttuuriperimään tulisi edelleen ymmärretyksi? Vastaisiko yhteinen katsomusaine paremmin nykyiseen uskonnolliseen monimuotoisuuteen yhteiskunnassa? Hyväksyisivätkö ateistiperheet uskontojen opetuksen katsomusaineen tunneilla? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 19.9. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
