Aborttikeskustelussa naisen oikeudet ohittavat sikiön oikeudet. Abortille on kuitenkin myös vaihtoehtoja, kuten adoptio, muistuttavat aborttioikeuden vastustajat.
Kokoomusnuoret linjasivat kesäkuussa, että aborttioikeus pitäisi kirjata perustuslakiin. Aloite hyväksyttiin Kokoomuksen puoluekokouksessa.
Turun kaupunginvaltuutettu (Kok.) ja somevaikuttaja Elina Ruohonen ja kansanedustaja (kd.), lääkäri ja gynekologi Sari Tanus surevat kannanottoa.
– Suomessa on kaikki mahdollisuudet miettiä, milloin alkaa seurustelusuhteeseen tai intiimisuhteeseen, ja saada ehkäisyä. Sen verran pitäisi olla ymmärrystä, että intiimisuhteesta tulee raskaaksi, ja jos ei ole valmis ottamaan lasta vastaan, niin pitää joko pidättäytyä tai hoitaa ehkäisy kuntoon, Tanus sanoo.
Hänen mielestään olisi tärkeämpää kampanjoida vastuullisemman parisuhdekäyttäytymisen puolesta, mihin sisältyvät raskauden ja sukupuolitautien ehkäisy.
Ruohonen ei näe ratkaisuna ilmaisen ehkäisyn tarjoamista nuorille.
– Kyse on enemmän moraalisesta kysymyksestä ja asenteista, että harrastetaanko seksiä esimerkiksi avioliiton ulkopuolella. Ilmainen ehkäisy ei muuta asennekysymystä, mutta se on parempi kuin aborttien tekeminen.
Naisen oikeudet vs. sikiön oikeudet
Suomessa on tehty 1970-luvulta lähtien noin 700 000 aborttia eli raskauden keskeytystä. Aborttia on perusteltu naisen oikeudella omaan kehoonsa. Elina Ruohosta häiritsee aborttikeskustelussa raiskauksista tai insestistä alkunsa saaneiden raskauksien korostaminen.
– Alle yksi prosentti abortin tehneistä naisista on tullut raiskatuiksi. Sen sijaan lähes 50 prosentilta on puuttunut ehkäisy, Ruohonen vertaa.
Naisen puolustamista voi olla myös abortilta suojeleminen. Sari Tanus kertoo, että tutkimusten mukaan sikiön abortoiminen aiheuttaa monille naisille mielenterveyden haasteita ja nostaa itsemurhariskiä. Toimenpide ei ole harmiton.
Suhtautumiseen sikiötä kohtaan vaikuttaa paljon se, pitääkö sitä kohdussa kasvavana lapsena vai pelkkänä solumöykkynä.
– Olen samaa mieltä, että naisella on oikeus omaan kehoon, mutta kohdussa voi olla kasvamassa pieni nainen, jolla on myös oikeus elämään, omaan kehoon ja koskemattomuuteen. Itse haluan olla myös kohdussa kasvavien puolustaja, Tanus sanoo.
Nykyään abortoidaan jopa 24-viikkoisia sikiöitä, ja samaan aikaan syntyy tätä nuorempia keskosia, joiden henki yritetään pelastaa. Sikiö siis saa oikeuden elämään käytännössä vasta synnyttyään.
Vaihtoehtona mahdollisuus elämään
Suurin osa aborteista tehdään sosiaalisista syistä. Yhteiskunta tarjoaa äidiksi tuleville monenlaisia tukimahdollisuuksia, jos elämäntilanne on haastava. Jos lasta ei halua pitää, voi lapsen luovuttaa adoptioon tai avoimeen adoptioon, jossa yhteys biologisen äidin ja adoptiolapsen välillä säilyy. Sari Tanuksen kokemuksen mukaan naisilla on näistä mahdollisuuksista hyvin vähän tietoa.
Laki potilaan oikeuksista säätää, että toimenpiteeseen, tutkimukseen tai leikkaukseen menevällä potilaalla on oikeus tietää vaihtoehdoista. Tämä ei toteudu riittävän hyvin aborttien kohdalla, Tanus harmittelee. Hän piti itse lääkärinä toimiessaan aina esillä adoption mahdollisuutta. Se sai monen muuttamaan mielensä.
– Kun jotkut päättivätkin jatkaa raskautta ja yllätysraskauden paniikki vähän lievittyi, niin he eivät raskauden loppuvaiheessa edes miettineet lapsen antamista adoptioon, vaan halusivat pitää lapsen itsellään.
Elina Ruohonen toivoo miehiltä ja naisilta suurempaa vastuun ottamista ja yhteiskunnalta asennemuutosta.
– Olisi tärkeä ymmärtää, että on kyse elämästä, eikä se liity siihen, onko kristitty tai tunnustaako jotain muuta uskontoa. Pitäisi nähdä elämän arvo itsessään jo sellaisena, että sitä pitää vaalia.
Sari Tanus ja Elina Ruohonen ovat vieraina AlfaTV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelussa ja YouTubessa.
Teksti: Elina Uusikylä
Kuva: Stanislav Voronin
