Suomessa asuvat vieraskieliset eivät muodosta uskonnollisesti yhtenäistä ryhmää, vaan erot kieliryhmien välillä ja niiden sisällä ovat suuria. Monille uskonto ei ole keskeinen identiteettiä määrittävä tekijä.
Suomessa asuu noin 646 000 vieraskielistä henkilöä, joista 3 227 vastasi Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymien, Kirkkohallituksen sekä Kirkon tutkimuksen toteuttamaan kyselyyn. Noin puolet vastaajista kertoi arvostavansa kristillisten kirkkojen työtä. Kiinnostusta seurakuntien toimintaa kohtaan on heillä selvästi enemmän kuin nykyiset osallistumisluvut kertovat. Osallistumista motivoivat uskon harjoittamisen lisäksi ystävät, halu kuulua yhteisöön sekä erityisesti mahdollisuus tutustua suomalaisiin.
Uskonnollisten yhteisöjen tärkeimpinä tehtävinä pidettiin hyväntekeväisyyttä ja auttamista, kielen ja kulttuurin opetusta sekä erilaisia kulttuurisia ja uskonnollisia juhlia. Myös uskontojen välistä vuoropuhelua pidettiin tärkeänä.
