Politisoitunut evankelikaalisuus Yhdysvalloissa on ilmiö, joka ei suoraan vertaudu Suomen tilanteeseen, vaikka sellaista on esitetty. Väitteitä Maga-liikkeen ideologian leviämistä Suomen kristilliseen kenttään voidaan helposti käyttää kirkollisena lyömäaseena. Maga-liike on syntynyt Yhdysvalloissa ja nousee pitkäaikaisesta suurten kansanryhmien tyytymättömyydestä yhteiskunnan tilaan, talouden kehitykseen, maahanmuuton kasvuun ja arvomurrokseen. Ideologia ei ole lähtöisin evankelikaalisista kirkoista, vaikka sen kannattajissa on nykyään paljon evankelikaaleja. Yhdysvaltain presidenttivetoisessa järjestelmässä suurten kristillisten äänestäjäryhmien tuki on vaaleissa ratkaisevaa. Viime vaaleissa ilmeisesti moni evankelikaalikristitty koki, ettei tarjolla ollut hänen arvojaan ja yhteiskunnallisia näkemyksiään edustavaa vaihtoehtoa, ja päätyi joko äänestämään Trumpia tai jättämään äänestämättä. Nationalismi, populistinen ideologia oman maan saattamisesta entiseen loistoonsa, omien markkinoiden suojelu ja perinteiset arvot ovat Magan ytimessä. Näihin pyritään protektionistisella talouspolitiikalla kuten suojatulleilla, tiukalla maahanmuuton rajoittamisella ja kulttuurisella konservatismilla.
Maga-ideologia ei vastaa evankelikaalisen liikkeen opetusta ja arvoja, jotka juontavat Pohjois-Amerikassa 1700-1800-luvuilla vaikuttaneista suurista herätyksistä. Näiden herätysten aallot vaikuttivat Euroopassa aina Suomea myöten ja opetuksen ydin on säilynyt maailmanlaajasti. Arviot joidenkin evankelikaalisuudesta vaikutteita saaneiden Suomen herätysliikejärjestöjen Maga-sympatioista tai että ne olisivat automaattisesti Maga-liikkeeseen kallellaan, ovat vaarallinen yksinkertaistus, joka lokeroi kristittyjä väärin perustein.
Oma kokemukseni kahdesta itsensä laajassa kuvassa evankelikaaliseksi määrittelevästä – toinen baptistinen ja toinen luterilainen, toinen Afrikassa, toinen Euroopassa – oppilaitoksesta osoittaa evankelikaalisuuden ytimen olevan muuta kuin Maga-ideologia: Raamatun auktoriteetti, Jeesuksen sovitustyö, risti ja ylösnousemus ovat kaiken perusta ja keskus, henkilökohtaisen uskon ja kasteen korostus, kutsu seurakuntayhteyteen ja maailmanlaajuiseen lähetystyöhön. Samat asiat nousevat esiin myös Billy Grahamin perustaman Christianity Today -lehden sekä Oxford Dictionary of Englishin evankelikaalisuuden määritelmissä.
Suurista herätyksistä kasvoivat rinnakkain evankelikaalisuus ja maailmanlaaja lähetystyö.
Kun Maga-ideologiaa verrataan näihin evankelikaalisuuden keskeisiin painotuksiin, yhteistä on lähinnä viittaus “perinteisiin arvoihin”, jos ne ymmärretään raamatullisina arvoina. Laajemmin kyse on kuitenkin eri lähtökohdista. Länsimaissa pitkään riehuneen arvosodan keskellä jotkut ovat ehkä etsineet Maga-liikkeestä turvaa ja samalla omaksuneet jotakin sen ideologiasta.
Perinteiseen evankelikaalisuuteen kuuluu kaikkien lähimmäisten – myös muukalaisten – rakastaminen sekä ilosanoman vieminen kaikille kansoille sanoin ja teoin. Yli kaksisataavuotinen evankelikaalinen lähetystyö on edistänyt koulutusta, terveydenhuoltoa ja vähemmistökansojen asemaa ympäri maailmaa. Moni omassa maassaan syrjitty kansanryhmä on saanut ensimmäistä kertaa nähdä äidinkieltään kirjoitettuna juuri evankelikaalisen lähetystyön tuloksena syntynyttä Uutta testamenttia lukiessaan. Suurista herätyksistä kasvoivat rinnakkain evankelikaalisuus ja maailmanlaaja lähetystyö, jotka yhdessä asettuvat kaikkea yhden kansan tai ihmisryhmän ylemmyyttä korostavaa ideologiaa vastaan.
Maahanmuuttajien auttaminen on ollut ja on yhä keskeinen osa evankelikaalista toimintaa niin Amerikassa kuin Euroopassa. Viidennen herätysliikkeen vanhimman järjestön Suomen Raamattuopiston Kristittynä Suomessa- linja ja muu maahanmuuttajakoulutus osoittavat, että tämä työnäky nousee Raamatusta ja evankelikaalisuudenkin ytimessä olevasta lähetystyön tehtävästä: kehotus kulttuuri- ja kielirajat ylittävään palveluun ja ilosanoman jakamiseen myös omassa maassa. Se on kaukana Maga-liikkeen ytimestä.
