Pitäisikö Palestiinan valtio tunnustaa? Sari Tanuksen mielestä aika ei ole nyt, ja tunnustaminen voidaan tulkita palkinnoksi Hamasille. Nasima Razmyarin mukaan tunnustaminen ja muut pakotteet Israelia kohtaan ovat juuri nyt tarpeen.
Syyskuun lopulla pidetyn YK:n yleiskokouksen alla useat maat, esimerkiksi Israelin pitkäaikaiset liittolaiset Ranska, Britannia ja Kanada, tunnustivat Palestiinan valtion. Tunnustamiset on nähty pyrkimyksenä edistää kahden valtion mallia ratkaisuna Palestiinan ja Israelin konfliktiin.
Suomi on vielä pidättäytynyt Palestiinan tunnustamisesta, vaikka esimerkiksi presidentti Alexander Stubb on sitä julkisesti toivonut. Olemmeko nyt jäämässä väärälle puolelle tai olisiko Palestiinan tunnustaminen palkinto terroristeille ja Hamasin toiminnalle?
Radio Dein viikon debatissa Israelin ja Palestiinan konfliktista olivat keskiviikkona 1.10.2025 keskustelemassa SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar ja Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus.
Kristillisdemokraatit ovat perussuomalaisten ohella jarruttaneet Palestiinan tunnustamista. Sari Tanuksen mukaan keskusteluissa on haluttu nostaa käsillä olevia ja relevantteja näkökantoja esiin. Hän viittaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksiin, joiden mukaan tunnustamisen täytyy perustua tiettyihin kansainvälisiin linjauksiin valtioiden tunnustamisesta ja siihen, että molempien osapuolten eli Palestiina ja Israelin täytyy olla mukana.
Tanus sanoo, että nyt ei haluta olla kannustamassa sitä, että tappamalla ja tekemällä brutaalin teon, tunnustamisella pääsisi eteenpäin.
– Terroristijärjestö Hamasin johtajakin on tuonut esiin, että he kokevat, että nyt kun niin monet maat ovat tunnustaneet, niin se on ikään kuin palkintona siitä, mitä he kaksi vuotta sitten tekivät, tämän brutaalin hyökkäyksen, jossa yli 1 200 surmattiin ja 250 otettiin vangiksi.
”Nyt ei haluta olla kannustamassa sitä, että tappamalla ja tekemällä brutaalin teon, tunnustamisella pääsisi eteenpäin.”
Razmyar on samaa mieltä, että Hamasin teot olivat brutaali ja järkyttävä teko.
– Edelleen siellä on panttivankeja, jotka pitää vapauttaa. Mutta tässä edustaja jätti kokonaan kertomatta, mitä sen jälkeen Israel on tehnyt: tällä hetkellä Gazassa yli 65 000 ihmistä on kuollut ja joukossa tuhansia lapsia, Razmyar muistuttaa.
Hän sanoo, että hallituspuolueet usein menevät ulkopoliittisen selonteon ja yhteisen linjauksen taakse.
– Mikä on sitten se oikea hetki? Sielläkin odotetaan sitä oikeaa hetkeä, ja nyt ihan selkeästi meidän kumppanimaat, merkittävät maat ovat lähteneet liikkeelle. Suomella on aina ollut tapana olla mukana isoissa liikkeissä, ja nyt itse ainakin valitettavasti ajattelen, että me ollaan jäämässä pieneen vähemmistöön ja erittäin outoon joukkoon, Razmyar ihmettelee.
Häntä harmittaa ja surettaa oppositiosta käsin katsottuna myös se, että kyseessä on selkeästi hallituksen sisäinen ristiriita. Suomen ulkopoliittinen johto on suoraan todennut, että olisi oikea hetki tunnustaa Palestiina.
– Mielestäni ulkoministeriö on ottanut tähän selkeästi kantaa, jopa pääministeri, puhumattakaan tasavallan presidentistä. Mutta on selvää, että siellä on puolueet, jotka jarruttavat tätä tunnustamista tällä hetkellä.
Myös Tanus pitää Gazan tilannetta järkyttävänä.
– Siellä kärsii niin monet viattomat ihmiset ja on paljon kuolleita, paljon haavoittuneita ja traumatisoituneita monella tapaa. Mutta toisaalta sitten, jos me ajatellaan että Hamasilla olisi ollut mahdollisuus milloin tahansa lopettaa se kärsimys, jos olisi aseita laskettu ja panttivankeja vapautettu, Tanus arvioi.
Tanus: Tunnustamisen sijaan tulitauko
Debatin juontaja Mari Turunen kysyy, onko Suomi nyt jäämässä historiassa väärälle puolelle?
Tanuksen mielestä Suomi on nimenomaan historian oikealla puolella siinä, että ei olla vahvistamassa tai kannattamassa sitä, että brutaalilla terroriteolla saa liikkeelle tunnustamisen vyöryn.
– Tunnustamisten sijaan olisi aika saada nopeasti tulitauko, saada panttivangit vapaaksi ja saada humanitaarinen apu heille, jotka ei sitä tarpeeksi ole saaneet, Tanus sanoo.
Hän myös kysyy, mitä oikeastaan ollaan tunnustamassa. Länsirannalla on Hamasin kannatus noussut ja Gazassa, joka on tragedian keskipisteenä, toimii terroristijärjestö Hamas. Sitä hallintoa ja toimintatapojako ollaan tunnustamassa ja kannattamassa, Tanus kysyy.
”Kuten YK:n ihmisoikeusjärjestöt ovat todenneet, niin kyseessähän on kansanmurha.”
Razmyarin mukaan kyseessä oli ensin brutaali teko, josta on seurannut etninen puhdistus.
– Aivan kuten YK:n ihmisoikeusjärjestöt ovat todenneet, niin kyseessähän on kansanmurha. Ja kyllä siinä tilanteessa jokainen päättäjä joutuu miettimään, että mitä kansasta on enää jäljellä ja mikä on se oikea kohta tunnustaa, Razmyar toteaa.
Hän sanoo, että lähihistoriassa ei ole ollut samanlaista sotaa, jossa ihmisiä nälkiinnytetään ja lapset kuolevat ruoan puutteeseen, vaikka avustusrekat olisivat paikan päällä ja apua haluttaisiin välittää.
– Tässä sanottiin, että mitä se tunnustaminen auttaa? Ei meidänkään mielestämme se yksioikoisesti auta tätä tilannetta tai ratkaise vuosikymmenten konfliktia, mutta se on yksi keino, Razmyar perustelee.
– Kun sanoitte, että tämä olisi Hamasin palkitsemista ja terrorismin hyväksymistä, niin ajatteletteko tosiaankin, että Iso-Britannia, Ranska tai Kanada ajattelee näin ja heidän maa, johto ja hallitukset? Aika käsittämätön väite!
Laittomat siirtokunnat kaventavat elinmahdollisuuksia
Israelin ja Palestiinan konfliktin näkyy Gazan lisäksi Länsirannalla, missä laittomasti laajentaa siirtokuntiaan. Mari Turunen kysyy, eikö tässä ole Israelillakin peiliin katsomisen paikka.
Tanus ajattelee, että jokaisella toimijalla alueella, niin Hamasilla, Israelin johdolla kuin myös naapurimaiden toimijoilla on peiliin katsomisen paikka.
– Sinänsä tietysti, jos me ajatellaan yleensäkin Gazaa ja Länsirantaa, niin nehän tulivat Israelille siinä vaiheessa 67, kun naapurimaat hyökkäsivät Israelia vastaan. Nämä alueet ovat tulleet Israelin puolustussodan myötä Israelille.
Tanus muistuttaa, että Juudean ja Samarian alueella on vuosituhansien aikana elänyt myös juutalaisia. Hän kysyy, että eikö juutalaisilla olisi oikeutta asua isien ja äitien mailla.
”Nämä alueet ovat tulleet Israelin puolustussodan myötä Israelille.”
Razmyarin näkökulma on tässä hetkessä:
– Nämähän ovat laittomat siirtokunnat ja piste. Israel on sitä tehnyt ja harjoittanut, ja valitettavasti siinä samalla palestiinalaisten edellytykset, puhumattakaan omasta valtiosta, mutta se, että ylipäänsä ihmisellä olisi elämää tai elintasoa, niin se on kaventunut koko ajan, Razmyar kertoo.
Hän sanoo pohtineensa, kuten moni muu suomalainen äiti tai isä, mitä Gazassa tapahtuu. On totta, että Hamasilla on maanalaisia tunneleita ja se on vuosikausia rakentanut infraa, mutta onko oikein pommittaa sairaaloita sen vuoksi, että siellä on mahdollisesti Hamasin tunneleita?
– Israel on pommittanut sairaaloita, jossa on sairaita ihmisiä kesken leikkauksien, kesken synnytyksen, ja ihmiset ovat kuolleet. Onko se mielestäsi oikein? Jokainen voi miettiä, että jos oman talon kellarikerroksessa asuisi vaikkapa terroristeja, niin oikeuttaako se sitä, että sinun taloasi pommitetaan?
Razmyar pitää tärkeänä sitä, että Suomi ja sen hallitus kantavat vastuunsa siitä, että sotarikoksista joudutaan myös vastuuseen.
Yllätyskysymys: ”Mitä teette katastrofaaliselle tilanteelle?”
Viikon debatin yllätyskysymyksen oli tällä kertaa lähettänyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen:
”Gazan humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen. Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijät ovat pian kahden vuoden ajan todistaneet, kuinka Israel tappaa siviilejä, nälkiinnyttää väestöä ja kohdistaa iskuja sairaaloihin ja estää humanitaarisen avun toimittamista.
Ihmisiä kuolee päivittäin sairauksiin, jotka olisivat hoidettavissa, mikäli saisimme alueelle riittävästi ja esteittä lääkkeitä ja sairaalahoidon tarvikkeita. Mitä te ja teidän puolueenne tulee tekemään seuraavan kahden kuukauden aikana, jotta kärsimystä saadaan vähennettyä ja ihmishenkiä pelastettua Gazassa?”
– Valitettavasti meistä tämä tilanne ei ole kiinni, Nasima Razmyar sanoo.
– Me olemme tehneet kaikkemme, jotta tietenkin tämä Palestiinan tunnustaminen, mutta sen myötä myös muut pakotteet, muut painostuskeinot Israelia kohtaan toteutuisivat. Vastuu on tietenkin Suomen osalta Suomen hallituksella, ja se, mitä me voimme tehdä, on aidosti vedota Suomen hallitukseen.
Razmyar toteaa, että esimerkiksi tasavallan presidentti on selkeäsanaisesti sanonut, että nyt riittää. Ja kun hallitus esityksen tuo, presidentti on valmis sen hyväksymään.
– Tähän tarvitaan monia keinoja, mutta totta kai tärkein on se, että avustukset pääsevät perille ja erityisesti eri järjestöjen työntekijät pääsisivät tekemään työnsä Gazassa.
”Israel tappaa siviilejä, nälkiinnyttää väestöä ja kohdistaa iskuja sairaaloihin ja estää humanitaarisen avun toimittamista.”
Tanus sanoo, että akuutein asia, jota on yritetty alleviivata, on välitön tulitauko.
– Välittömästi tulitauko, aseet taukoamaan, jotta humanitaarinen apu pääsee perille, jotta Hamasin toimijat ei pääse, niin kuin on YK:n alainen instituutio sanonut, että yli 80 prosenttia Hamas on valitettavasti siitä avusta varastanut ja myy kalliilla hinnalla, Tanus kertoo.
Hän sanoo, että avustusjärjestöt, esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja, tekevät valtavan hienoa työtä monissa maissa ja myös Gazassa vaarallisissa olosuhteissa. Olisi tärkeää, että he yhdessä paikallisten lääkäreiden kanssa pääsisivät hoitamaan potilaita, leikkaamaan ja synnyttämään turvallisesti.
– Tämä on nimenomaan se akuutti ja tärkein asia, mikä nyt pitää saada, ja tähän pitää keskittyä, ei niinkään, että missä on tunnustukset.
Tanus toteaa, että tasavallan presidentti on sanonut oman mielipiteensä, että hän voisi olla valmis tunnustamaan, jos hallitus tuo esityksen.
– Suomen hallituksessa on keskusteltu tästä asiasta, ja prioriteetti on se, että inhimillinen hätä pitää saada lievitettyä, ruokaa, muuta avustusta ihmisille. Tunnustamisen voi tehdä vaan kerran. Tunnustamisen aika ei ole nyt.
Mitä mahdollisuuksia on Donald Trumpin tuoreella rauhanehdotuksella? Mistä tulevat Hamasin rahat? Millaista vääristeltyä informaatiota konfliktin myötä jaetaan? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä 4.10. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
