Kristillisten kuntoutuskotien asunnot ovat käytössä varsin hyvällä prosentilla. Muuntohuume Alfa-PVP ei vielä näy toiminnassa.
KAN ry:n toiminnanjohtajan Jouko Vuorenniemen mukaan Suomen hallituksen tekemät ja kaavailemat sote-leikkaukset sekä hyvinvointialueiden muut säästöpaineet näkyvät kristillisten päihdekuntoutusjärjestöjen toiminnassa hyvässä ja pahassa.
– Negatiivisesti niin, että yleisesti maksusitoumukset ovat tiukemmassa. Suunta on ollut jo pitkään aivan selvä, eli päihdekuntoutukseen on koko ajan vaikeampaa päästä.
– Positiivisesti meidän kannaltamme tiukennukset näkyvät siinä, että aiemmin ympärivuorokautiseen hoitoon eli laitospaikoille sijoitettavia ihmisiä ohjataan nyt tuetun asumisen piiriin, Vuorenniemi kuvailee.
Juuri tuettua asumista helluntaiseurakuntien Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö KAN ry sekä joukko muita kristillistaustaisia toimijoita nykyisin tarjoavat.
Meillä ei ole samanlaisia katevaatimuksia kuin terveysjäteillä.
Vuorokausihinta esimerkiksi katkaisuhoitoa tarjoavissa laitoksissa on yhteiskunnalle parin sadan euron luokkaa. Tuetun asumisen vuorokausihinta saattaa olla siitä vain kolmanneksen.
Säästöpaineisilla hyvinvointialueilla, joilla päihdesairaiden hoitopäätökset nykyisin tehdään, matematiikka on selvä: jos ihminen suinkin pärjää tuetussa asumisessa, hänet ohjataan laitoksen sijaan sinne.
Jouko Vuorenniemen mukaan vanhat kristilliset järjestöt ovat paremmassa asemassa kuin monet alan uusista yritystoimijoista, joiden konkurssien lisääntymisestä on viime kuukausina uutisoitu.
– KAN on edullinen palveluntarjoaja. Meillä on taustalla yhdistys ja kannatusjäsenet. Meillä ei myöskään ole samanlaisia katevaatimuksia kuin esimerkiksi terveysjäteillä.
Vaikka KAN ry:n paikat ovat tällä hetkellä varsin hyvin käytössä, Vuorenniemi ei anna nykymenolle täysiä pisteitä. Laitoshoitoakin tarvitaan, ja sen puute voi pahimmassa tapauksessa koitua lisätaakaksi avoimempia palveluita tarjoaville.
– Päihderiippuvainen tarvitsee jonkinlaisen laitosjakson, josta siirrytään kuntoutukseen, Vuorenniemi sanoo.
– Katkovaiheessa ihminen kärsii vieroitusoireista, mutta ei enää kuntoutusvaiheessa.
Samaria ry on joutunut tekemään henkilöstövähennyksiä toiminnoissaan Hämeenlinnassa. Toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi huokaisee, että juuri Samarian toiminta-alueiden hyvinvointialueet Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla ovat tarkkailulistalla, ja niiden toiminnassa on nyt erityisiä epävarmuustekijöitä.
Samarian tärkeä asiakas on Helsingin kaupunki, joka on samalla oma hyvinvointialueensa. Sen ohjaamia asiakkaita asuu järjestön tärkeässä yksikössä, porvoolaisessa Samaria-kodissa.
– Nuoremmat asiakkaat tulevat meille nyt lyhyillä ohjelmilla, Valkoniemi kertoo tiukennuksista.
Päihdetalojen yksi ulottuvuus on se, että ne hoitavat nykyisin yhä enemmän vanhustenhuollon tehtäviä.
– Vanhemmilla saattaa olla vuosien mittainen päätös. Jos henkilöllä esimerkiksi on päihdedementia, hän ei oikein pysty elämään yksin. Varsinainen vanhainkoti taas ei sovellu hänelle pitkän päihdesairauden aiheuttaman käyttäytymisen vuoksi, Ismo Valkoniemi kuvailee.
Samaria ry toimii Suomen lisäksi Virossa, jossa se on siirtynyt vahvasti vanhushuollon järjestöksi.
– Järjestelmä on Virossa yhä heikko ja vanhuksia on heitteillä.
Valkoniemen mukaan yhdistyksen kahdesta Viron-hoitokodista toinenkin saattaa keskittyä tulevaisuudessa vanhusten hoitoon.
Otsikoihin viime aikoina noussut muuntohuume Alfa-PVP eli peukku ei KAN ry:n Jouko Vuorenniemen mukaan ole toistaiseksi näkynyt merkittävästi järjestön työkentässä.
– Koska meillä tullaan kuntoutusvaiheeseen, akuutti katko on jo takana.
– Eniten meillä näkyvät lääkkeet ja amfetamiini sekä yleisin päihde alkoholi. Sekin on edelleen olemassa, Vuorenniemi naurahtaa.
Kuntoutusasumisessa kohtaavat ihmiset, jotka ovat tottuneet lievittämään mielen ja elämän kipuja päihteillä. Miten järjestöissä varmistetaan, ettei taloista tule päihteiden salakäytön paikkoja?
– Asiakkaat antavat huumeseulat jopa viikoittain. Tämän tarkoitus on tukea päihteettömyyttä. Auttaa asiaa, kun on pieni paine päällä, Vuorenniemi sanoo.
Käyttöä ei myöskään voi kovin menestyksellisesti peitellä.
– Kokenut päihdetyöntekijä näkee nopeasti, jos joku on alkanut käyttää päihteitä.
Jouko Vuorenniemi haistaa yhteiskunnassa vallalla olevan ikävän trendin.
– Nyt puhutaan jo paljon siitä, että lasten tulisi huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan ilman yhteiskunnan tukea. Samoin saatetaan alkaa edellyttää, että läheisten tulisi hoitaa myös päihdesairaiden kuntoutus.
– Yhä useammin kuulee sen tarinan, että kun tarvitsin apua, en sitä saanut, ja nyt en jaksa edes pyytää.
Voisiko helluntaiseurakunnilla olla mitään suoraa roolia ihmisten auttamisessa?
– Näkisin kyllä, että Raamatussa on selkeä malli. Tuhlaajapoika otettiin takaisin kotiin, ja laupias samarialainen maksoi ryöstetyn kaikki hoidot.
– Eli voitaisiin palata Raamatun ajatteluun, diakonaaliseen kokonaisajatteluun, Vuorenniemi pyörittelee.
– Että pidetään heikoimmista huolta. Sillä voisi olla erittäin positiivinen vaikutus siihen, mitä seurakunnista ajatellaan.
Kristilliset päihdepalvelut edelleen suosittuja
KAN ry:n toiminnanjohtajan Jouko Vuorenniemen mukaan moni asiakkaista toivoo, että pääsisi juuri ”kristilliseen taloon”.
– He käyvät usein kamppailua elämän ja kuoleman kysymysten kanssa. Kun puhutaan päihdekierteessä olevasta ihmisestä, elämän suuret asiat ovat läsnä.
– Monet ovat myös herkkiä, ja heillä on hengellistä taustaa ja myös luottamus siihen, että Jumalalta saa apua.
Vuorenniemen mukaan mahdollisessa toipumisessa ja selviämisessä isona asiana näyttäytyy ääretön rehellisyys oman elämäntilanteen kanssa.
– Täytyy myös olla nöyryyttä, kun lähdetään opettelemaan uutta elämäntapaa.
(AT)
