Suomalaisia parisuhteita haastavat arjen kuormitus ja sitoutumiseen liittyvät kysymykset. Älylaitteet ja kumppanin etsiminen verkon kautta uhkaavat kokonaisvaltaisen yhteyden luomista.
– Ihmiset haluavat parisuhdetta ja se on aivan ihanaa, Väestöliiton Parisuhdekeskus Katajan johtaja Suvi Laru sanoo iloiten.
Tämä tuli esille viime syksynä julkaistussa parisuhdeaiheisessa perhebarometrissä, jota Larun edustama järjestö oli mukana tekemässä.
Larua haastatteli Seurakuntalaisen päätoimittaja Sari Savela Viikon seurakuntalainen -podcastissa Radio Deissä.
Barometrin mukaan ne, jotka ei eivät olleet parisuhteessa eivät sitä välttämättä niin kovasti tietoisesti etsineetkään, mutta olivat kuitenkin valmiita sille, mikäli sopiva ihminen tulee vastaan.
– Jäin miettimään tulosta: onko kyse ehkä siitä, ettei osata sanoittaa yksinäisyyttä? Onko se kipeä asia vai onko niin, etteivät kaikki haluakaan sitä kumppania juuri nyt? Laru pohtii.
– Mutta mielestäni ihaninta oli se, että kaikki toivoivat pitkällä aikavälillä saavansa parisuhteen ja jopa pääsevänsä avioliittoon.
Yksinäisyydestä tulisi Larun mukaan puhua enemmän.
– Tämä on ihmissuhteisiin liittyvä teema ja myös kasvatuksellinen teema. Se tarkoittaa sitä, että kouluissa ja opinnoissa pitäisi puhua siitä, että tarvitsemme ihmissuhteita ja kohtaamista.
– Muutkin hyvinvointitutkimukset kertovat, että ihmissuhteet ja vuorovaikutussuhteet oikeasti lisäävät hyvinvointiamme. Siksi meidän täytyisi uskaltautua ymmärtämään, että kohtaamiset ovat tärkeitä, ja myös uskaltautua hakeutumaan niiden pariin tästäkin syystä.
Nuorilla ongelmia sitoutumisessa
Larun mukaan suurin osa suomalaisista parisuhteista voi hyvin, mutta monenlaisia haasteitakin riittää.
– Nuoria pareja haastaa se, uskalletaanko sitoutua tai perustaa perhettä. Tiedämme, että syntyvyys on laskenut ja se on yleismaailmallinen ilmiö, joka näkyy vahvasti myös meillä.
Laru kertoo, että monilla nuorilla ensimmäinen parisuhde johtaa eroon ja vasta toinen suhde on se, jossa perustetaan perhe.
– Olen miettinyt mistä tämä johtuu. Siitäkö, ettei ole tukea haasteisiin? Laru kysyy.
– Olemme yrittäneet tuoda näkyväksi sitä, että kaikenlaiset pariskunnat tarvitsevat tukea, ja että tukea saa hakea. Suhteessa on paljolti kyse vuorovaikutustaidoista, joita voi oppia. Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Larun mukaan verkko ja esimerkiksi TikTok ovat täynnä kaikenlaisia ohjeita, mutta sieltä ei ehkä kuitenkaan löydy kaikkea sitä, mitä tarvitaan.
Me tarvitsemme toista ihmistä.
– Siksi toivoisin, että ihmissuhdetaidot tulisivat osaksi meidän opetus- ja koulutuskenttää: että oikeasti ymmärrettäisiin niiden olevan tärkeitä asioita ja taitoja. Me tarvitsemme toista ihmistä ja kumppania. Me tarvitsemme lisää syntyvyyttä ja hyvinvointiamme edistävää kohtaamista.
Laru on myös tunnistanut ilmiön, jossa mielikuvat vanhemmuudesta ovat haasteellisia.
– Yritän aina tuoda näkyväksi, miten perheen perustaminen ja vanhemmuus tuovat iloa elämään, vaikka elämäntilanne voi muuttua siitä mitä se on aikaisemmin ollut.
– Eihän meillä tietenkään voi olla keskiössä ihan ne samat asiat kuin ennen lapsia – hetkeksi ne muuttuvat. Mutta siitä muotoutuu se uusi maailma, jolla on mahdollisuus olla aivan yhtä hyvä tai paljon parempi kuin aikaisempi.
Verkon kautta solmituissa suhteissa uudenlaiset haasteet
Yksi suuri haastaja parisuhteille ovat arkielämään kuuluvat vastoinkäymiset. Voimavarat voivat olla hyvin vähissä niissä perheissä, joissa on erityistä kuormitusta kuten sairautta.
– Jos parisuhde voi hyvin, arjen kuormitusta jaksaa paremmin, mutta jos parisuhteessa on haasteita, ei jaksa hyvin arjen vaikeuksien keskellä, Laru selittää.
– Ja kun elämässä aina tapahtuu jotain yllättävää, niin kyllä se haastaa sitä resilienssiä parisuhteessa.
Oman haasteensa nykyajan parisuhteille tuovat kumppanin etsimiseen liittyvät muutokset.
– Huomasin itse psykologina ja pariterapeuttina ihmetteleväni kovasti sitä, että kaikissa ikäpolvissa kumppanin etsiminen ja parisuhteen muotoutuminen tapahtuvat tällä hetkellä verkossa. Se ei tapahdu enää kahviloissa, työpaikoilla, ravintoloissa tai baareissa, Laru toteaa.
– Se toki mahdollistaa sen, että voi helpomminkin hakea itselleen kumppania, mutta kyllä olen huomannut, että se myös haastaa parisuhteita. Psykologina mietin paljon sitä kohtaavuutta: miten osataan olla ihmisen kanssa kun ei nähdä ilmeitä, eleitä, tapoja olla ja jutella.
Laru toivoo, että kasvokkain kohtaamista lisättäisiin ja ymmärrettäisiin myös, mikä merkitys on sillä, että esimerkiksi uskaltaudutaan mennä juttelemaan jollekin.
Omanlaisensa haasteen parisuhteille muodostavat tällä hetkellä myös älylaitteet itsessään.
– Valitettavasti tiedetään, että arjessa älypuhelimet voivat estää yhteyttä kumppaneiden välillä kuten myös vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa.
Arkinen kohtaaminen tärkeintä
Parisuhteessa elävien olisi Larun mukaan tärkeää muistaa, että ihmiset muuttuvat koko ajan. Se ihminen, jonka kanssa on mennyt naimisiin, ei pysy samanlaisena läpi elämän. Laru korostaakin vuorovaikutuksen merkitystä myös siinä, että parit pitäisivät toisensa ”kartalla” erilaisista muutoksista.
– Ja kiinnostus toista kohtaan on hirveän tärkeää tuoda näkyville: ”Olen kiinnostunut siitä, mitä sinä ajattelet, tunnet ja koet”.
– Kohtaaminen tapahtuu siellä ihan arkisessa elämässä. Se ei tarvitse mitään ihmeellisiä pitkiä Bahaman matkoja vaan se on ihan sitä arkista kohtaamista ja halua olla toinen toiselle läsnä.
