Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Venäjä-profetiat lisäävät kristittyjen Nato-myönteisyyttä?

 

Ukrainan tapahtumat ovat nostaneet jälleen esille takavuosien lukuisat Venäjän hyökkäyksestä kertovat profetiat. Kuva: Shutterstock

Ristin Voiton haastattelemista herätyskristityistä vaikuttajista yksikään ei itse suoralta kädeltä kannata Suomen hakeutumista puolustusliiton jäsenyyteen. Alma Median maakuntalehtien gallupissa KD:n äänestäjät erottuivat Nato-myönteisyydellään.

Herätyskristityt näyttävät suhtautuvan Natoon keskivertosuomalaisia selvästi myönteisemmin. Näin voidaan päätellä Alma Median maakuntalehtien maaliskuussa teettämästä kyselystä, jossa ilmeni, että läntisen puolustusliiton jäsenyyttä kannattavien osuus oli kristillisdemokraattien äänestäjien joukossa ylivoimaisesti suurempi kuin millään muulla puolueella.

Kyselyssä KD:n kannattajista 51 prosenttia kertoi kannattavansa Suomen hakeutumista Naton jäseneksi, kun kaikista vastaajista niin sanoi 18 prosenttia. Myös Nato-jäsenyyden vastustajia oli kristillisten äänestäjissä ylivoimaisesti vähiten, 19 prosenttia.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Esimerkiksi Nato-myönteisinä pidettyjen kokoomuslaisten keskuudessa puolustusliiton jäsenyyttä kannatti 37 ja vastusti 54 prosenttia.

Konservatiivisten herätyskristittyjen uskotaan yleisesti muodostavan KD:n äänestäjäkunnan perustan. Puolueella on vahva kannatus luterilaisten herätysliikkeiden – etenkin niin sanottujen viidesläisten yhteisöjen kuten Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen – sekä vapaakristillisten yhteisöjen keskuudessa. Ristin Voiton edellisten eduskuntavaalien alla tekemän kyselyn mukaan kristillisdemokraatit olivat myös helluntailiikkeen vaikuttajien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin puolue.

– KD:n kannattajissa on paljon evankelisia kristittyjä. Puolueena KD ei kuitenkaan ole liputtanut Naton puolesta, ja siksi galluptulos on yllättävä, tunnustuskuntiin sitoutumattoman Majakka-seurakunnan pastori ja pitkäaikainen KD-aktiivi Antero Laukkanen toteaa.

”Ihmiset ovat kaivaneet vanhat profetiat esiin”

Laukkasen mukaan eräs herätyskristittyjen Nato-kantoihin vaikuttava asia voi olla keskimääräistä suurempi Kremlin pelko, jossa kansallisten traumojen sekaan on kietoutunut profetioita Venäjän tulevasta hyökkäyksestä.

– Herätyskristityt ovat perinteisesti sitoutuneet voimakkaasti puolueettomuuteen, mutta samalla taustalla on Venäjä-pelkoa. Luulen, että tähän vaikuttaa osaltaan meidän profetoimiskulttuurimme, joka etenkin aiemmin oli hyvin pelkokeskeistä. Heti kun Ukrainan rauhattomuudet alkoivat, sähköpostiini alkoi tulvia viestejä, joihin oli kaivettu esiin vanhoja profetioita siitä, kuinka Venäjä miehittää Suomen, Laukkanen kertoo.

Samalla kristillisdemokraattien kannattajien keskuudessa suhtaudutaan todennäköisesti keskimääräistä myönteisemmin Yhdysvaltoihin, jossa evankelisella kristillisyydellä on ollut vahva julkinen rooli, arvioi Iso Kirja -opiston opettaja Tero Järventausta.

– Me olemme tottuneet katsomaan länteen. Toki Nato-kannatukseen voi liittyä myös tiettyä arvojen kovenemista herätyskristittyjen keskuudessa, missä siinäkin voi näkyä amerikkalaisen kristillisyyden vaikutusta.

”Suomi on Venäjälle erityisasemassa”

Järventaustan mielestä Suomen ei tule liittyä Natoon. Samoin ajattelevat viidesläisyyttä edustavan Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala ja eläkkeellä oleva helluntaisaarnaaja, herätysliikkeen pitkäaikainen vahva vaikuttaja Toivo Haapala.

– Nato-jäsenyys toisi sotilaallisen turvatakuun, mutta tuskin sitä tarvitsemme, koska olemme hoitaneet sekä ulko- että sisäpolitiikkamme hyvin. Nato-jäsenyys lisäisi sotilaallista jännitettä rajoillamme. Ruotsin ja Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus lisää alueen vakautta, Junkkaala pohtii.

Haapala uskoo, että Suomi on Venäjälle erityisasemassa.

– En tiedä, onko tämä väärää turvallisuudentunnetta. Venäjällä voi olla intressi vallata entisiä Neuvostoliiton alueita, ja Putinilla tämä tuntuu olevan suorastaan johtoajatus, mutta olisi mielipuolista, jos he ryhtyisivät kaikkia rajanaapureitaan pilkkomaan.

Antero Laukkanen toivoo Nato-jäsenyyden tarpeesta perusteellista ulkopoliittista keskustelua ja arviointia.

– Minulla ei ole tähän valmista kantaa, mutta maailmantilanne, Eurooppa, Nato ja Venäjä ovat kaikki muuttuneet niin paljon, että asia tulisi arvioida uudelleen. Meillä on ennalta-arvaamaton ja hallitsematon suurvalta naapurissamme.

Kukaan haastatelluista ei usko Suomeen kohdistuvan tällä hetkellä olennaista sotilaallista uhkaa. Kaikki he ovat samaa mieltä myös siinä, että vaikka valtioiden rajojen loukkaamattomuus on Jumalan käsissä, myös Horneteilla, ohjuksilla ja varusmieskoulutuksella on merkitystä.

– Se, että asiat ovat Jumalan kädessä, ei ole vastakohta sille, että meidän tulee tehdä parhaamme. Pasifismi ei valitettavasti toimi tässä syntisessä maailmassa. Historia osoittaa, että se maa, joka hoitaa maanpuolustukseen liittyvät asiat hyvin, selviää paremmin. Suomen selviäminen viime sodista oli paitsi Jumalan varjelusta myös seurausta siitä, miten täällä toimittiin, Timo Junkkaala uskoo.

Alma Median maaliskuisen kyselyn jälkeisissä selvityksissä suomalaisten Nato-kannatus on voimistunut merkittävästi. Sotilasliiton kannatusta ei näissä kyselyissä tiettävästi ole eroteltu pienten puolueiden äänestäjien osalta.

Lue koko uutinen Ristin Voiton numerosta 18/2014.