Vapaakirkko on myynyt Hangon Santalan

 

Joulukuun 4. toteutuneiden Santalan kauppojen valmistelu vei parisen vuotta, mutta kaupanteon hetkellä asiat sujuivat sutjakasti. Jetro Klinga (vas.) seuraa, kun Ilkka Klinga ja Kimmo Kaartama kirjoittavat nimiä papereihin. Kuva: Maija Latvala

Santalassa toimi aiemmin muun muassa Suomen teologinen opisto. Santalan kartanon, muut rakennukset ja 453 hehtaaria maata Suomen Vapaakirkolta ostanut säätiö tuo alueelle uutta voimaa sekä hengellisesti että konkreettisesti.

Reilut kaksi vuotta vierähti, kun kauppoja kohti työskenneltiin puolin ja toisin, kertoo Ikaalisten vapaaseurakunnan pastori Ilkka Klinga. Hänen nimeään kantava säätiö osti Hangon Santalan alueen ja rakennukset Suomen Vapaakirkolta maanantaina 4.12. Hanketta edistämässä ja säätiötä perustamassa on kuitenkin ollut laajempi joukko.

Säätiön tavoitteena on sen sääntöjen mukaisesti edistää lasten, nuorten ja aikuisten koulutus- ja kasvatustyötä sekä sosiaali- ja diakoniatyötä perinteisiin evankelikaalisiin arvoihin perustuen.

Dei, retroäijät, neliöb. 9.-15.7.

– Mikäli I. Klingan säätiö syystä tai toisesta lopetetaan, sen sääntöihin on kirjattu, että säätiön mahdollinen varallisuus käytetään vapaaseurakuntien lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyöhön, Ilkka Klinga kertoo.

Santalan aluetta käytetään säätiön tavoitetta edistävään leiri-, tapahtuma- ja kurssitoimintaan.

– Lapset ja nuoret kaipaavat toiminnallisiakin juttuja, yhteisöllisyyttä, maaseudun rauhaa ja Jumalan läsnäoloa, eivät vain kännykällä olemista, Ilkka Klinga pohtii.

 

Kahdenlaista voimaa

Santalasta tehdään Ilkka Klingan mukaan Nea Dynamis -nimellä toimiva uuden voiman keskus. Kreikankielinen nimi tarkoittaa juuri uutta voimaa.

– Jumala antaa Herraa odottaville uuden voiman. Paikan päälle on tulossa myös konkreettista uutta voimaa, Klinga kertoo.

Hän viittaa aurinkopaneeleihin, joiden rakentamiseen haetaan parhaillaan viranomaisilta lupaa.

– Oli vuoden prosessi, kun kävimme asioita alan eri toimijoiden kanssa lävitse. Valitsimme Skarta Energyn.

Syntynyt sopimus mahdollisti alueen ostamisen. Periaate on, että Santalan ylläpitoa pyritään rahoittamaan mahdollisimman pitkälle muutoin kuin lahjoitusvaroin. Skarta Energyn kanssa tehty vuokrasopimus takaa merkittävän rahoituslähteen, ja Santalan tiloja ja aluetta vuokrataan jatkossa eri toimijoille. Vuokratuloja saadaan myös alueen yksityisasunnoista ja siellä toimivasta perhekodista. Toistaiseksi näiden osalta ei suunnitella muutoksia.

– Tyhjiä kiinteistöjä on kyllä, joten suunniteltua toimintaa pystytään pyörittämään, Ilkka Klinga vakuuttaa.

Suunnitelmissa on paljon muutakin kuin leirejä, mutta sen paremmin Ilkka Klinga kuin I. Klingan säätiöön hallituksen jäsen Jetro Klingakaan eivät avaa keskeneräisiä asioita. Kaikki aikanaan.

 

Kuvassa on kolme miestä, joista keskimmäinen ja oikeanpuoleinen kättelevät toisiaan iloisesti hymyillen. Kolmas, edellisiä nuorempi mies seuraa tilannetta. Pöydällä miesten edessä on papereita ja kyniä.
Kättä päälle. Santalan alueen ostanutta säätiötä johtavalle Ilkka Klingalle Santala on henkilökohtaisestikin tärkeä paikka. Hän asui perheineen alueella neljä vuotta opiskellessaan pastoriksi. Perheen kuopus Jetro Klinga (vas.) ei ollut tuolloin vielä syntynyt. Vapaakirkon talous- ja hallintojohtaja Kimmo Kaartama (oik.) edusti kaupanteossa myyjäosapuolta.
Kuva: Maija Latvala

 

Toimivat puitteet

Santalan alueen rakennukset ovat osin käyttökunnossa, mutta myös kunnostuksen tarpeessa.

– Pitkällä aikavälillä ne laitetaan hyvään kuntoon, Ilkka Klinga kertoo.

Museovirastolta on jo haettu työhön avustuksia, sillä kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä.

– Tämä on yhteistyöhanke, eli jos seurakunnat tai yksilöuskovat haluavat tulla tavalla tai toisella mukaan, toivomme yhteydenottoa. Kartanorakennuksen kunnostustyöt aloitetaan jo talvella. Alueelle voi tulla talkoisiin myös esimerkiksi lomailun ohessa, Ilkka Klinga sanoo.

Ensisijaisena näkynä on saada Santalaan toimivat puitteet kristilliselle lasten ja nuorten hyväksi tehtävälle työlle. Edullisia ja riittävän suuria leiripaikkoja on nykyisin niukalti.

– Tiedostamme, että tulevaisuudessakin on tarvetta paikoille, joissa voi pitää esillä kristillisiä arvoja. Santala on keskeisellä paikalla Etelä-Suomea ja Baltian maita ajatellen. Emme tavoittele kovia vuokria tai kalliita leirimaksuja, vaikka jokin kulukorvaus tilojen käytöstä on pyydettävä. Menemme säätiön näky edellä, Jetro Klinga kertoo.

 

Pitkämielisyyttä ja Jumalan apua

Suomen teologisen opiston muutto Santalasta Tampereelle vuonna 2016 oli lähtölaukaus Vapaakirkon vähittäiselle luopumiselle alueesta. Ensin myytiin metsää ja tontteja Teopoliksen kiinteistökaupan rahoittamiseksi. Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki kertoo, että nyt tehty kauppa on viimeinen. Vapaakirkko ei enää omista Santalasta kuin hautausmaan, jota ei myydä.

– Koko muun alueen myyminen ollut koko ajan tavoitteena, Pihlajamäki sanoo.

Nyt toteutuneen kaupan arvoa ei julkisteta toistaiseksi myyjäosapuolen toiveesta.

– Asia on vielä keskeneräinen siltä osin, että olemme sopineet kauppasumman siirtymisestä Vapaakirkon tilille seuraavan puolen vuoden sisällä. Heti, kun koko summa on suoritettu, voimme kertoa sen suuruuden, toteaa Vapaakirkon talous- ja hallintojohtaja Kimmo Kaartama.

Ilkka Klinga kertoo, että kahden vuoden kaupanteon aikana on todistettu sekä Jumalan apua että Vapaakirkon pitkämielisyyttä. Pihlajamäkikin myöntää, että myyjä on tosiaan ollut kärsivällinen. Kauppa oli syntymäisillään useita kertoja, mutta syystä tai toisesta sitä oli lykättävä.

– Oli turvallista, kun sekä ostaja että myyjä rukoilivat johdatusta. Saimme aikaa rakentaa tätä kuviota rauhassa, Ilkka Klinga kertoo.

– Nämä ovat aika isoja juttuja, itsellä ei olisi niihin mitään mahdollisuutta, ellei muita olisi lähtenyt mukaan ja Jumala olisi auttanut.

 

Vaikuttava paikka

Kuvassa on sivulta kuvattu vanha kartano, jonka takana näkyy toinen rakennus. Molemmat talot ovat vaaleita. Kuva on mustavalkoinen. Maassa on lunta.
”Santalan Kansanopiston päärakennus”, lukee vanhan arkistokuvan takana. Kuvaajaksi on merkitty S. Pekkanen.
Kuva: Suomen Viikkolehden arkisto

Lapsidiakoniset näkökulmat ohjaavat voimakkaasti Santalan toiminnan kehittämistä jatkossa. Santalan ostaneen I. Klingan säätiön hallituksen jäsen Jetro Klinga kertoo lukeneensa hiljattain Antero Laukkasenmuistelmateoksen Kansanedustajan salainen elämä. Köyhän yksinhuoltajan poika kertoo siinä uskontulostaan, joka tapahtui leirillä Santalassa.

– Emme koskaan tiedä, mitä leireille tulevista lapsista ja nuorista voi kasvaa. Joku päätyy Arkadianmäelle asti, Jetro Klinga pohtii.

Kuvassa on joukko lapsia ja nuoria. Yksi heistä hiihtää innokkaasti kohti kuvaajaa. Kuva on mustavalkoinen.
Talven riemuja Santalassa. Arkistokuva lienee otettu 1980-luvun alkupuolella.
Kuva: Suomen Viikkolehden arkisto

Ilkka Klingaa puhuttelevat myös vaiheet, joiden kautta Santala päätyi aikanaan Vapaakirkon omistukseen. Vapaakirkollisen herätyksen alkuvaiheiden vaikuttaja Hjalmar Braxén saapui Tammisaaren ja Hangon alueelle julistamaan, ja päätyi myös Santalan kartanoon. Hän avioitui kartanon tytär Hulda Sjöblomin kanssa. Santalasta muodostuikin vapaakirkollisen herätyksen tukipaikka.

Braxénin kuoltua lapsettomaksi jäänyt leski ja tämän sisar myivät kartanon Rakennusosuuskunta Bethelille, joka tuki Suomen Vapaan Lähetyksen toimintaa. Suomen Vapaakirkon omistukseen Santala siirtyi Betheliltä nimellistä kauppasummaa vastaan vuonna 1930. Santalalla onkin ollut sittemmin suuri taloudellinen ja toiminnallinen merkitys Vapaakirkolle. Vajaa 2000 hehtaaria metsää ja rantatontit ovat tuoneet varoja. Lisäksi alueella on lomailtu ja järjestetty kursseja ja leirejä. Suomen teologisen opiston edeltäjä Santalan kristillinen opisto aloitti siellä toimintansa vuonna 1946.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024