Vainojen uhrien muistopäivänä muistetaan Euroopan lähihistorian suurinta kansanmurhaa

 

Kuva: Istockphoto

Vainojen uhrien muistopäiväksi on Suomessa vakiintunut 27. tammikuuta. Päivää vietetään natsien vuosina 1933-1945 toimeenpanemien rotuvainojen uhrien muistoksi.

Tammikuun 27. päivä ei ole valikoitunut Vainojen uhrien muistopäiväksi sattumanvaraisesti, vaan se on Auschwitzin kuolemanleirin vapauttamisen muistopäivä.

Suomessa Vainojen uhrien muistopäivää on vietetty valtioneuvoston kansilian päätöksellä vuodesta 2002 alkaen. Euroopan parlamentti antoi vuonna 1995 suosituksen yleiseurooppalaisesta käytännöstä, jonka mukaan jokaisessa EU-maassa tulee viettää holokaustin muistopäivää. Muistopäivän ajankohta vaihtelee maittain.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

Vainojen uhrien muistopäivän juhlatilaisuutta vietettiin torstaina 24. tammikuuta Helsingin Säätytalolla. Juhlapuheen tilaisuudessa piti sisäministeri Kai Mykkänen. Säätytalon tilaisuudessa sytytettiin muistokynttilät vainojen uhreille. Sytyttäjinä toimivat keskitysleireistä selviytyneet Nena Kafka ja Lilly Millner, romanien edustaja Miranda Vuolasranta sekä kansanedustaja Ben Zyskowicz, jonka isä selviytyi keskitysleiriltä.

Holokaustin aikana natsit tappoivat miljoonia juutalaisia ja etnisiin vähemmistöihin kuuluneita ihmisiä lukuisilla keskitysleireillä.  Euroopan juutalaista noin kuusi miljoonaa kuoli vainoissa, heistä noin puolet oli Puolan juutalaisia.

15 000 uhria joka päivä

MTV uutisoi tammikuun alussa, että natsien suorittamasta kansanmurhasta on tehty uusi laskelma, joka osoittaa, kuinka intensiivistä tappaminen on ollut. Tel Avivin yliopistossa työskentelevä matemaatikko Stone Lewi on tutkinut Saksan rautatieverkoston tietoja, sillä ihmisiä kuljetettiin keskitysleireille junilla. Rautatiekuljetusten tiedoista nähdään Stonen mukaan, että vuonna 1942 oli erityisen intensiivinen kolmen kuukauden tappamisjakso. Tuona ajankohtana natsit tappoivat tutkimuksen mukaan noin 15 000 ihmistä joka päivä.

Vaikka holokaustista on laajasti tietoa, niin kvantitatiivista tietoa on ollut rajatusti, koska natsit ennättivät tuhota keskitysleirien uhreja koskevat tiedot.

Sinänsä ei ole yllättävää, että tappamistahti oli erityisen raju juuri vuonna 1942, sillä sen vuoden tammikuussa pidettiin Wannseen kokous kansallissosialistivirkamiehille, jossa Saksan virastoille tiedotettiin ”juutalaisongelman lopullisesta ratkaisusta”. Päätös juutalaisten surmaamisesta oli tehty jo aikaisemmin. Myös tappaminen oli alkanut jo aiemmin, mutta vuonna 1942 siitä tuli järjestelmällisempää.