Vainojen anatomia 4/4: Uskonnot ja aatteet vainon välineinä

 
lapsi kumartuneena rukoukseen mustavalkokuva

Muslimimaissa islamin hylkäämistä pidetään uskonnon, perheen ja valtion pettämisenä, joka on osa länsimaiden pyrkimystä heikentää islamia. Kuvituskuva: Pixabay

Kristittyjen vainoja on historian saatossa harjoitettu esimerkiksi islamin ja kommunismin piirissä, mutta myös monet kristilliset kirkkokunnat ja yhteisöt ovat syyllistyneet vainoihin harhaoppisina pitämiään kohtaan.

Suomessa vaino on harvoin suoraa toimintaa. Se ilmenee salakavalana mielipiteen muokkauksena esimerkiksi elokuvateollisuudessa ja muussa mediassa.

Tutkimusten mukaan kaikista uskontonsa takia vainotuista maailman ihmisistä kristittyjen osuus on ylivoimaisesti suurin. (International Society of Human Rights). Vainot ovat lisääntyneet viimevuosina esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Aasiassa. Viime mainitussa syynä on buddhalais- ja hindunationalismin nousu ja radikalisoituminen, kuten on käynyt vaikkapa Nepalissa.

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

Open Doorsin World Watch 2022 -listauksen mukaan kristityt joutuvat maailmassa kokemaan islamistisen Afganistanin jälkeen voimakkainta vainoa Pohjois-Koreassa. Maa toteuttaa kommunismiin perustuvaa juche-ideologiaa, jossa ihmisoikeudet ovat muutenkin olemattomat. Maan vankiloissa ja vankileireillä viruu kymmeniätuhansia kristittyjä.

Kommunistisen aatemaailman tuhoisuudesta kristityille kertoo Leninin julistus: ”Jokainen uskonnollinen ajatus, jokainen ajatus Jumalasta, jopa leikkiminen ajatuksella Jumalasta on sanomatonta riettautta – – vaarallisinta laatua, inhottavimman kaltainen ´tartuntatauti´.” (Lainaus kirjasta Wurmbrand, Kidutettu Kristuksen tähden koko tarina, Marttyyrien Ääni 2020)

Lakiuskonto vaatii vainoja

Vainoajat toimivat harvoin vain halusta olla paha, vaan esimerkiksi propaganda, tiedon puute, pelko ja eriarvoisuus saavat vainon tuntumaan oikeutetulta. Jopa natsien silmittömään pahuuteen osallistunut Rudolf Höss kirjoitti: ”Nähköön julkisuus minussa edelleen vain verenhimoisen pedon, julman sadistin, miljoonakertaisen murhaajan –Koskaan se ei kuitenkaan ymmärtäisi, että hänelläkin oli sydän, että hän ei ollut huono.” (Auschwitzin komendantti, Tammi 1959)

Muslimimaissa islamin hylkäämistä pidetään uskonnon, perheen ja valtion pettämisenä, joka on osa länsimaiden pyrkimystä heikentää islamia. Islamin pyhistä kirjoituksista koottu šaria-laki palvelee etenkin fundamentalistisen islamismin kannattajia. Muslimiväestön kasvaessa joudutaan Suomessakin ottamaan kantaa ruumiillisiin rangaistuksiin, orjuuteen, naisten asemaan ja jopa teloitusten mahdollisuuteen.

Kehittyneimmissä muslimimaissa uskonnollisia vainoja toteuttavat pääasiassa viranomaiset, mutta esimerkiksi Afganistanissa vainoajina toimivat lähinnä suku ja yhteisö. Kahteen uskonnolliseen päähaaraan jakautuneet muslimit eli sunnit ja shiiat alalahkoineen nujakoivat myös keskenään.

Kristityt vainoajina

Kristitytkään eivät kaikin osin ole puhtaita vainojen toteuttamisesta – edes toisia kristittyjä kohtaan. Oudon ja vieraan torjuminen kumpuaa yleisinhimillisestä selviytymisvietistä, mutta se voi äärimmillään johtaa veritekoihin. Yhtenä esimerkkinä ovat katolisen kirkon Espanjasta aloittamat vainot eli inkvisitio 1400-luvulla. Niistä joutuivat eniten kärsimään juutalaiset, muslimit ja protestantit. Keskiajalla alkaneet ristiretket ovat synkkä luku kristinuskon historiaa.

Ortodoksikirkollakaan ei ole puhdas historia kohtelussa oman piirinsä ulkopuolisia kristittyjä kohtaan. Siitä on kuultu uutisia entisistä itäblokin maista. Pääasiassa protestanttisten kristittyjen taannoin harjoittamat noitavainot, orjuus ja rotuerottelu eivät nekään kerro Jeesuksen antaman rakkaudenkäskyn noudattamisesta (Matt. 22:37–40).

Uudenkin ajan kirkoilla ja herätysliikkeillä on syytä katsoa peiliin, sillä ne ovat monesti syyllistyneet toisinuskovien sanalliseen tuomitsemiseen ja ennakkoluulojen levittämiseen.

Harhaoppeja ei tarvitse hyväksyä (1. Joh. 4:1–3), mutta Raamatun mukaan jokaista ihmistä tulee silti kunnioittaa ja rakastaa. Jumala antoi jo Vanhassa testamentissa ohjeet suhtautumisesta toisin ajattelevia, käyttäytyviä ja uskovia kohtaan: ”Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.” (3. Moos. 19:33,34).

Unelmana vainoton maailma

Vainojen perimmäinen motiivi on harvoin se, jonka vainoaja nimeää syyksi. ”Motiivi on jo olemassa paljon syvemmällä, emotionaalisella tasolla, se on juurtunut pitkäikäisiin uskomuksiin, jotka kieltäytyvät suvaitsemasta muita uskomuksia.” (Anthony Barnosky ja Elisabeth Hadly, Loppupeli, Vastapaino 2017)

Mitään muuta vähemmistöä ei voitaisi käsikirjoittaa toistuvasti elokuvien kaksinaismoralistisiksi pahiksiksi tai typeryksiksi kuin kristittyjä.

Näitä uskomuksia muokkaa nykyisin tehokkaasti media. On hyvä tutkia, kuka ja millaiset arvot median tekijöitä ohjaavat. ”Viihdeohjelmien ja mainosten lisäksi myös uutislähetyksiin kirjoittautuu vähintään puolitietoisesti arvoja ja merkityksiä, joita voi pitää valkoisena propagandana.” (Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen, Propagandan historia, Into 2018).

Myös elokuvateollisuus harrastaa mielipiteiden muokkausta. Mitään muuta vähemmistöä ei voitaisi käsikirjoittaa toistuvasti elokuvien kaksinaismoralistisiksi pahiksiksi tai typeryksiksi kuin kristittyjä. Heidän stereotyppinen esittämisensä negatiivisessa valossa lähentelee Suomessakin toisinaan jo kiihottamista kansanryhmää vastaan. Näihin epäkohtiin on mahdollista vaikuttaa antamalla faktoihin pohjaavaa, asiallista ja kiihkotonta palautetta kyseisille medioille.

Sananvapauden puolustus

Jokaisen on aiheellista pohtia tarkoin, mitä ja miten mielipiteitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esittää, että emme edistäisi ennakkoluuloja ja vainoja. Hyvä ohje on: ”Vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.” (Ps. 34:15)

Viime aikoina on julkisesti kiinnitetty huomiota vihapuheen karsimiseen. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että tiettyjen aiheiden ja ilmiöiden arvioiminen Raamatun valossa tai niiden vähäisinkään kriittinen pohdinta koetetaan estää. Siinä piilee demokratian kulmakiven, sananvapauden rapautumisen uhka.

Ranskan vallankumouksen sankarin Voltairen väitetään sanoneen: ”Olen erimieltä sanomasi kanssa, mutta puolustan hengelläni oikeuttasi sanoa mitä haluat.” Kristilliseen arvomaailmaan perustuva yhteiskunta pitää huolta oman ja toisten sananvapaudesta – myös niiden, jotka eivät jaa Raamatun arvoja.

Sofi Oksanen kirjoittaa Gulag vankileirien saaristo -kirjan loppusanoissa Stalinin vainoista näin: ”Vain pitämällä huolen sananvapaudestamme ja tutkimalla eilistämme pidämme huolta, ettei se ole osa huomistamme.” (Aleksandr Solzhenitsyn, Silberfeldt 2012)

Erilaisten yhteiskunnallisten ja uskonnollisten ääri-ilmiöiden tehokasta ehkäisyä on huolehtia, että tarjolla on koulutusta, terveydenhoitoa ja töitä kaikille yhteiskunnan jäsenille, jotta kenelläkään ei olisi tarvetta katkeroitua ja etsiä syyllisiä vääryyksille.

Jokainen voi vaikuttaa

Tehokas tapa vaikuttaa vainottujen kristittyjen asiaan on osallistua heitä puolustavien järjestöjen toimintaan. Ne edistävät ajanmukaisen tiedon leviämistä monella tasolla sekä auttavat vainottuja monin tavoin mahdollisuuksien mukaan. ”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun.” (Hepr. 13:3)

Länsimaissa kristittyjä ei pääsääntöisesti suoranaisesti vainota, mutta uskosta luopumisen, passiivisuuden ja veltostumisen aiheuttajana on helppo elämä ja korkea elintaso, jossa Jumalan avun konkreettinen tarve on vähäistä. Nämä voivat vieraannuttaa Jumalasta salakavalasti.

Vainoa kohdanneelle omalleen Jumala sanoo rohkaisevasti: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.” (Jes. 41:10)

*

Lue myös:

Vainojen anatomia 1/4: Sanat ovat vainon siemeniä

Vainojen anatomia 2/4: Vainoajan muotokuva

Vainojen anatomia 3/4: Vainottu vaan ei vaiennettu