Tutkija: Juutalaisviha on irrationaalista ja yleistä

 

Susanna Kokkonen kiertää maailmalla puhumassa juutalaisvihan historiasta ja nykyisyydestä. Kuva: Lari Launonen

Ukrainan kriisi on nostanut sosiaalisiin ja taloudellisiin syihin vetoavan antisemitismin pinnalle, sanoo Jerusalemin holokaustimuseon Yad Vashemin kristittyjen ystävien johtaja Susanna Kokkonen. Juutalaisviha ei ole millekään aikakaudelle vieras ilmiö vaan kertoo paitsi Jumalan valinnasta myös jotakin meistä ihmisistä yleisesti.

– On helppo tuomita menneisyyden aikalaisten teot. Mutta samalla esimerkiksi kristittyjen vainot Irakissa eivät hätkähdytä lainkaan suurinta osaa läntistä kristikuntaa. Seurakunnissa jatkuu normaali ohjelma, vaikka olosuhteet vaatisivat rukouskampanjoiden käynnistämistä terroristien vallan murtamiseksi.

”Maailman pitkäikäisin viha” elää ja voi hyvin 2000-luvulla. Sen ovat osoittaneet menneenä kesänä syttyneet juutalaisvastaiset mellakat ja hyökkäykset.

– Viime viikkoina maailmalla on kuultu useita holokaustista lainattuja ilmaisuja. Israelin vastaisissa mielenosoituksissa on esimerkiksi esitetty Israel, sen hallitus tai kansalaiset natseina, sanoo antisemitismin historiaa tutkinut tohtori Susanna Kokkonen.

IK-opisto (vuosisop) neliöb.17.-30.1.MJa

Esimerkiksi Saksan mielenosoituksissa huudettiin ”Hamas, Hamas, Jews to the gas!” (Hamas, Hamas, juutalaiset kaasutettaviksi!). ”Hitler was right!” (Hitler oli oikeassa!) julistettiin Ranskassa.

– Mielenosoitukset muuttuvat helposti fyysisiksi väkivaltaisuuksiksi. Ranskassa yritettiin murtautua väkivaltaisesti synagogaan, ja poliisi joutui pelastamaan sisällä olleet.

Suomessa antisemitismi on lievempää. Magneettimedian kirjoitusten lisäksi esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla esiintyy holokaustin kieltämistä.

Juutalaisviha nähtiin ”kristittyjen velvollisuutena”

Susanna Kokkonen johtaa Jerusalemin holokaustimuseo Yad Vashemin kristittyjen ystävien osastoa. Miljoona vierailijaa vuodessa vastaanottavan museon työntekijä tapaa jatkuvasti kristittyjä, jotka pyörittelevät päätään nykypäivän antisemitisteille ja holokaustin kieltäjille.

Hämmentävää informaatiota monille uskoville on kuitenkin tieto siitä, kuinka kristillinen kirkko läpi historian on öljynnyt juutalaisvihan rattaita.

– Natsipuolueen johtajille oli selvää, että kirkkoisiä siteeraamalla juutalaisvastaisuus saa kansan kannatuksen. Ei ole sattumaa, että juutalaisvastaiset saarnat ja Lutherin pahimpien juutalaisvastaisten kirjoitusten levittäminen lisääntyivät natsi-Saksassa.

Myös 1800-luvun Venäjällä pogromit tapahtuivat usein pääsiäissaarnojen jälkeen, kun papit olivat puhuneet juutalaisista Jumalan murhaajina.

Tokikaan kaikki kristityt eivät ole olleet samassa veneessä natsien kanssa. Esimerkiksi toisessa maailmansodassa papit, munkit ja nunnat eri puolilla Eurooppaa piilottivat juutalaisia luostareihin ja kirkkoihin.

Valistus paransi juutalaisten asemaa

Historian ivaa on sekin, että valistuksen aika, josta alkoi kristinuskon yhteiskunnallisen aseman rappeutuminen, oli samalla juutalaisille pelastus.

Esimerkiksi ranskalainen filosofi Voltaire (1694–1778), joka piti kristinuskoa ”absurdeimpana ja verisimpänä uskontona”, ajoi uskonnonvapautta ja tasa-arvoa myös juutalaisille.

– Toisaalta valistuksen aikana kristillinen antisemitismi lieveni, mutta tilalle nousi sosiaalis-taloudellinen antisemitismi, Kokkonen kertoo.

Antisemiittien silmissä juutalaiset olivat varakkaita ja vaikutusvaltaisia. Sosiaalis-taloudellinen antisemitismi vaikutti myös natsien valtaannousuun. Kokkosen mukaan se on nostanut päätään myös Ukrainan tilanteessa.

– Sosiaalis-taloudellinen antisemitismi pulpahtaa pintaan erityisesti vaikeina aikoina, kun halutaan löytää syntipukki. Ukraina on sekaisin poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti. Ei ole yllättävää, että juutalaiset ovat joutuneet syytetyiksi. Äänekkäitä uhkauksia on kuultu ja kirjoittelua synagogien seiniin on nähty.

Antisemitismiin tarvitaan Raamatun näkökulma

Tutkijankin on joskus vaikea ymmärtää antisemitismiä. Kokkosen mielestä juutalaisvihaan liittyy aina ”irrationaalinen elementti”.

– Akateeminen tutkimus ei koskaan osaa tyhjentävästi selittää esimerkiksi sitä, miksi monissa paikoissa, joissa ei ole juutalaisia, kuitenkin esiintyy juutalaisvihaa.

– Antisemitismin syvin taso tulee ymmärrettäväksi vain Jumalan valinnan näkökulmasta. Raamattu tekee selväksi, että valinnan tähden juutalaiset tulevat vihatuiksi.

Juutalaisvihan historiasta pitää oppia. Holokausti paljastaa jotain esimerkiksi ihmisluonnosta. Kokkosen mukaan suurin osa natseista oli todennäköisesti mieleltään terveitä, tavallisia ihmisiä. Lisäksi historia varoittaa ihmisryhmien vainosta etnisyyden tai uskonnon perusteella, olivatpa nämä Ruandan tutseja, Amerikan intiaaneja, arabeja tai juutalaisia.

Vakavin sana Kokkosella on kristityille. Hän muistuttaa, että holokaustin aikalaiset jaetaan tekojensa perusteella kolmeen pääryhmään: vainoajiin, auttajiin ja hiljaisiin sivustakatsojiin.

– Kuullessaan tästä jaottelusta useimmat kristityt reagoivat kauhulla mahdollisuuteen, että vainojen aikana uskovat saattaisivat vaieta. On helppo tuomita menneisyyden aikalaisten teot. Mutta samalla esimerkiksi kristittyjen vainot Irakissa eivät hätkähdytä lainkaan suurinta osaa läntistä kristikuntaa. Seurakunnissa jatkuu normaali ohjelma, vaikka olosuhteet vaatisivat rukouskampanjoiden käynnistämistä terroristien vallan murtamiseksi.

– Pelkään, että omana aikanamme suurin osa kristikuntaa lukeutuu hiljaisiin sivustakatsojiin. Holokaustin aikalaiset elivät hirmuvallan alla. Meillä taas on vapaus. Se velvoittaa meitä toimimaan niiden puolesta, joilla sitä ei ole.

 

Lue myös: Gazan konflikti lietsonut antisemitismiä Suomessa