Päällystön hengelliset päivät järjestettiin viime viikonvaihteessa Hämeen rykmentissä Lahdessa. Aseita ei kalisteltu, vaan käytössä oli Sanan miekka.
– Ristin sanoma on ollut aina keskeinen näillä päivillä. Ilman ilosanomaa Kristuksesta laki on raskas vaatimus, sanoi kenttäpiispa Pekka Särkiö Lahden Ristinkirkon avajaisissa 20. syyskuuta. Päivien järjestäjänä oli 56 vuotta sitten perustettu Päällystön hengellinen säätiö.
Särkiö kommentoi Uudelle Tielle kirkon keskushallinnon uudistusta, joka kaventaisi kenttäpiispan toimivaltaa. Särkiö ei lämpene uudistukselle.
Kaavaillun uudistuksen mukaan piispainkokouksen kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen muodostaisivat ainoastaan piispat. Siihen eivät kuuluisi enää asessorit, ja kenttäpiispalla olisi vain läsnäolo- ja puheoikeus. Särkiö ei lämpene ehdotukselle, mutta myöntää vaikeaksi puolustaa omaa rooliaan kenttäpiispana. Hän huomauttaa, että kenttäpiispan ”hiippakunta” käsittää koko maan nuoren ikäluokan ja myös puolustusvoimissa palvelevan henkilöstön. Sodan aikana se kasvaa moninkertaisesti.
– Kenttäpiispa on tärkeä silta kahden ison instituution, puolustusvoimien ja kirkon, välillä. Puolustusvoimissa kenttäpiispa on osa kenraalikuntaa. Jos kirkossa statusta lasketaan, silta ei ole enää suora. Lisäksi varusmieskoulutuksen kautta saamme koolle juuri ne nuoret ikäluokat, joita kirkko yrittää tavoittaa, Särkiö lisää.
Kristitty on vapaa synnin orjuudesta
Sunnuntaina upseerit jalkautuivat ympäristön kirkkoihin saarnaajina ja liturgeina. Salpausselän kirkossa puhunut everstiluutnantti evp. Niilo Hakala käsitteli pyhän tekstiä kristityn vapaudesta käytännön esimerkkien kautta.
– Jeesus päästää seuraajansa vapauteen maallisista kahleista. Jos joku putoaa sunnuntaina kaivoon, niin hänet pelastetaan varmasti, vaikka pyhän juoksukiintiö olisi jo täyttynyt. ”Muista pyhittää lepopäivä” minun tulkintani mukaan tarkoittaa sitä, että ainoana pyhäisenä poutapäivänä on parempi olla korjaamassa viljaa Jumalaa kiittäen kuin istua kirkossa koko ajan miettien: ”Voi voi, kun vilja on korjaamatta ja huomenna sataa”, Hakala sanoi.
– Mikä sitten on tässä ajassa kristityn vapautta? Eikö se ole sitä, että Jumalan lapsena saamme olla sitä, mitä olemme Jumalan kasvojen edessä Jeesuksen verellä synneistä puhdistuneina joka päivä? Siis vapautta olla omana itsenään Kristuksessa Jeesuksessa, Hakala jatkoi.
Käytännössä vapaus näkyy esimerkiksi suhteessa alkoholiin, muotiin ja ihmispelkoon. Hakalan mukaan kristittyjen ei ole pakko ottaa ensimmäistä lasia, juosta muodin oikkujen perässä ja yrittää olla trendikkäitä.
Jos asiat ova kunnossa Jumalan kanssa, silloin on vapaa ihmisten ja kuoleman pelosta.
– Virressäkin meitä kehotetaan: Pois ihmispelko heitä ja luota Jumalaan, Hakala sanoi.
