Propagandaa, pelkoa ja uskoa: Miten Jumala pelasti pohjoiskorealaisen Timothyn?

 
Pohjoiskorealainen mies

Timothy

Timothy, pohjoiskorealainen teini, pelkäsi kuollakseen Jumalaan uskovia – mutta Jumala löysi pelosta huolimatta hänet.

”Pakenin Pohjois-Koreasta yöllä. Ylitin valtakunnan rajan yhdessä monien muiden kanssa. Vesi oli niin alhaalla, ettei tarvinnut uida: me vain kävelimme joen poikki.”

Timothy Cho asuu nyt Englannissa. Hän sai ensimmäisen kokemuksensa elämästä Pohjois-Korean ulkopuolella ollessaan vajaa parikymppinen. Hän ylitti Tumenjoen, joka on Pohjois-Korean ja Kiinan välinen rajajoki, ja käveli vuoristoisen maaston yli päätyen kiinalaiseen kaupunkiin. ”Kun kävelin kaupungin läpi, elämä siellä näytti täysin erilaiselta, kuin mitä olin koskaan osannut kuvitella tai mitä olin missään nähnyt”, Timothy sanoo. ”Kaikki näytti upealta: eriväriset valot ja ihmisten erilaiset vaatteet.”

Parikanniemisäätiö neliöb. vko26. MJa

Timothy oli hämmästynyt. Hän oli kasvanut voimakkaan propagandan manipuloimana uskomaan, että Pohjois-Korea on maailman paras maa. Yhtäkkiä se näytti kuitenkin niin ankealta ja jälkeenjääneeltä. ”Olin uskonut, että Pohjois-Korea oli paras maa parhaine johtajineen”, hän kertoo, ”mutta Kiinassa kaikki näytti täysin erilaiselta ja paremmalta – jopa tavallinen elämä kadulla sekä ihmisten pukeutuminen ja ruoka, ja erityisesti ruoan paljous. En ollut koskaan nähnyt sellaisia ruokia Pohjois-Koreassa.”

Timothy oli tullut Kiinaan yhdestä ainoasta syystä: Hän halusi selvitä hengissä. Hän oli kasvanut katulapsena 1990-luvun suuren nälänhädän aikana. Asemansa takia hänellä ei ollut Pohjois-Koreassa mahdollisuutta saada työtä tai liittyä armeijaan. Hänellä ei ollut mitään toivoa tulevaisuudesta. Siksi hän näki ainoana mahdollisuutenaan lähteä pois Pohjois-Koreasta etsimään, löytäisikö hän paremman elämän jostakin muualta. Sitä hän ei kuitenkaan osannut odottaa, että päätös johtaisi hänet Jeesuksen luo.

Pelko vaihtui rukoukseen ja vapauteen

Saavuttuaan Kiinaan Timothy ei tiennyt mihin mennä tai mitä tehdä. Pian hän kuitenkin tapasi erään ihmisen, joka tarjosi hänelle majapaikkaa. Myöhemmin hänelle selvisi, että kyse oli lähetyssaarnaajan ylläpitämästä kristillisestä turvatalosta.

Asunnossa oli kaksi huonetta, jotka Timothy jakoi seitsemän tai kahdeksan muun lapsen kanssa. Kaikki olivat pohjoiskorealaisia orpoja. Ensimmäiseksi Timothy huomasi uudessa kodissaan Raamatun ja ristin, joita hän pelkäsi. ”Pelkäsin, koska Pohjois-Koreassa saamani aivopesukasvatuksen mukaan risti merkitsee kirousta”, hän muistelee. ”Pohjois-Koreassa ajatellaan kristinuskon tulevan viholliselta, joka käyttää sitä eräänlaisena välikappaleena. Kristinusko on pääasiassa vakoilujärjestö – niin minulle opetettiin. Lisäksi sanottiin, että aina kun lähetyssaarnaajia ja pastoreita tuli Pohjois-Koreaan, he kidnappasivat lapsia ja myivät näitä ihmiskaupan uhreiksi.”

Timothy oli niin peloissaan, että lähti pian tuosta kodista. ”Sen oli tarkoitus olla turvakoti, mutta en tuntenut oloani siellä turvalliseksi Pohjois-Koreassa saamani opin takia”, hän sanoo. ”Oikeastaan se oli mitä parhain paikka. Jos olisin jäänyt sinne, olisin säästynyt monilta vaikeuksilta, joita myöhemmin kohtasin. Se oli Jumalan minulle tarjoama mahdollisuus, mutta pakenin sieltä, koska en tuntenut oloani turvalliseksi.”

Yksi lähetyssaarnaajan Timothylle kertoma asia painui kuitenkin hänen mieleensä, ja sen hän muisti, kun hänet otettiin kiinni ja palautettiin Pohjois-Koreaan. Lähetyssaarnaaja oli neuvonut Timothya: ”Jos joskus joudut vaikeaan ja vaaralliseen tilanteeseen, huuda avuksesi Jumalaa.” Timothy kertoo: ”Kun minut sitten myöhemmin pidätettiin, huusin: ’Jumala, auta ja pelasta minut.’ Mutta apua ei tullut.”

Timothy oli vakuuttunut siitä, että lähetyssaarnaaja oli valehdellut ja ettei mitään Jumalaa ollut olemassa. Kun hän sitten toistamiseen pakeni Pohjois-Koreasta ja joutui taas pidätetyksi, hänet vietiin kiinalaiseen vankilaan. Siellä hän tapasi erään kristityn miehen. Mies opetti häntä lukemaan Raamattua ja rohkaisi häntä vielä jatkamaan rukoilemista. Koska Timothy oli vankilassa ja epätoivoisessa tilanteessa – hän oli varma, että hänet tapettaisiin, jos hänet lähetettäisiin takaisin Pohjois-Koreaan – hän päätti antaa rukoukselle vielä mahdollisuuden. ”Rukoilin monta kertaa päivässä ja pyysin Jumalaa auttamaan, koska olin todella epätoivoinen”, hän kertoo. ”Lupasin Hänelle, että jos Hän auttaa minut vapaaksi, seuraisin Häntä koko loppuelämäni.”

Lopulta Jumala vastasi Timothyn rukouksiin. ”Kiina vihdoin (ja hyvin poikkeuksellisesti) suostui karkottamaan ryhmämme Filippiineille, mistä oli mahdollisuus jatkaa matkaa johonkin demokraattiseen maahan”, hän sanoo. ”Uskon, että se oli vastaus rukouksiini.” Timothy pääsi matkustamaan Englantiin, missä hän nyt asuu. Open Doors on tukenut häntä, ja hänestä on tullut Pohjois-Korean salaisen kirkon edustaja.

Turvatalossa kylvetään uskon siemeniä

Timothy ei ehkä elämänvaiheidensa keskellä huomannut sitä, miten turvatalossa kylvetyt uskon siemenet olivat kasvaneet ja kukkivat. Se, mitä hän talossa oli pelännyt, oli rakastavan Jumalan lupaus pelastaa hänet – hänen ruumiinsa ja henkensä. ”Uskon kautta me joskus saamme hengellisen vapauden ja fyysisen vapauden”, hän toteaa nyt. ”Itse sain ne molemmat. Pääsin fyysisesti vapaaksi tilanteesta, jossa olin. Ja lupaukseni mukaan (’Seuraan Sinua, jos autat minut vapaaksi’) pyrin seuraamaan Häntä, missä ikinä olen.”

Timothy korostaa myös turvatalojen elintärkeää merkitystä Pohjois-Korean kirkon varustajina. ”Turvatalojen kautta on opetettu, valmennettu ja varustettu perusasioilla, kuten ruoalla, suojalla, vaatteilla, Raamatuilla ja muulla materiaalilla”, hän kertoo. ”Pohjoiskorealaiset kristityt salakuljettavat taloista noita tavaroita ja tietoa Pohjois-Koreaan. Ilman turvataloja ei olisi paikkaa, mistä toimittaa Pohjois-Koreaan evankelioimisvälineitä. Nykyisin noiden turvatalojen pitäminen Kiinassa on kuitenkin erittäin vaikeaa. En halua edes ajatella tilannetta, jossa turvataloja ei enää olisi.”

”Turvataloja on kuitenkin vielä Kiinassa, ja niiden on oltava siellä vainottuja veljiämme ja sisariamme varten. Ne tulevat olemaan väylä Pohjois-Koreassa kerran saavutettavalle uskonnonvapaudelle”, Timothy toteaa. ”Open Doorsin kaltaiset järjestöt johtavat ja organisoivat niitä salassa.”

Kun Timothy muistelee menneisyyttään ja pakenemisiaan, hän näkee Jumalan käden jäljen kaikessa; jopa turvataloajassa, jonka hän koki niin turvattomaksi – juuri siellähän hän ensimmäisen kerran tutustui Jeesuksen persoonaan. ”Siellä näin ensimmäisen kerran ristin ja lähetystyöntekijän”, hän sanoo, ”ja ryhmän mukana luin Sanaa ja rukoilin lounastauon aikana. Ei ollut sattuma, että päädyin turvataloon Kiinassa – siellä uskonelämäni sai alkunsa. Kaiken kokemani kautta olen ymmärtänyt, mitä usko Jumalaan merkitsee, ja juuri turvatalossa tuo usko syntyi.”

 

Kuuntele podcast

 

Katso video

Lue lisää Pohjois-Korean vainottujen kristittyjen tilanteesta.

 
Lahjoita A

Aiheet