Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Ortodoksit pudottivat seurakuntiensa määrän lähes puoleen

 
Ortodoksinen kirkko Porvoossa

Suomen ortodoksinen kirkko on lähettänyt ukrainankielisiä esitteitä kaikkiin seurakuntiinsa. Kuvassa Porvoon ortodoksinen kirkko. Kuva: Sari Savela

Kirkon sotienjälkeisen historian suurin mullistus pudottaa seurakuntien määrän 21:stä kahteentoista.

Suomen ortodoksisessa kirkossa toteutettiin 1.1.2021 suuri seurakuntarakenteen muutos, jolla ohjataan entistä enemmän resursseja hengellisen työn tekemiseen. Jatkoa on luvassa jo vuoden kuluttua, kun maan pohjoisimmat seurakunnat – Oulu, Lappi ja Kajaani – muodostavat uuden seurakunnan.

Historiallinen uudelleenjärjestely

Suomen ortodoksisen seurakuntakartan runko on perua toista maailmansotaa seuranneelta jälleenrakennusajalta. Rajan taakse jääneiden 18 seurakunnan tilalle perustettiin 1950-luvulla yhteensä 14 uutta seurakuntaa.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Ensimmäiset muutokset tähän jakoon tehtiin vasta 2000-luvulla. Pielaveden seurakunta yhdistettiin Kuopion seurakuntaan vuonna 2005 ja Lieksan seurakunta Joensuun seurakuntaan vuonna 2011. Vuoden 2016 alussa Kiuruveden seurakunta yhdistyi Iisalmeen ja vuoden 2017 alussa syntyi Saimaan seurakunta, kun Varkauden ja Mikkelin seurakunnat yhdistyivät.

2000-luvun seurakuntaliitokset kertoivat omalla tavallaan seurakuntiin kasautuneista muutospaineista. Seurakuntien hallinnolliset vastuut ja tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi vuosikymmenten varrella. Vaikka joitakin toimintoja on keskitetty 2010-luvulla Kuopiossa sijaitsevaan Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskukseen, niin hallinnollinen työ on syönyt edelleen liian suuren osan pienten seurakuntien työntekijöiden ajasta.

Vuoden 2017 kirkolliskokous päätti, että seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla vuoteen 2020 mennessä. Hankkeessa päätettiin myöhemmin ottaa vuoden jatkoaika, jotta kaikki osapuolet voivat kokea, että heidän tarpeensa on kuultu ja otettu huomioon.

Muutoksen nyt toteutuessa seurakuntien resurssit suunnataan entistä selkeämmin seurakunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Etusijalle on asetettu kolme ydintehtävää: jumalanpalveluselämä, opetus ja diakonia.

Kaikki uudistuvien seurakuntien työntekijät jatkavat yhdistyneiden seurakuntien palveluksessa muutosvaiheen yli.

Suomen ortodoksisen kirkon uudistunut seurakuntarakenne hiippakunnittain

Helsingin hiippakuntaan kuuluu kolme seurakuntaa: Helsingin, Kaakkois-Suomen ja Turun ortodoksiset seurakunnat.

Helsingin seurakunta kattaa aiemmin itsenäisinä toimineiden Lahden ja Hämeenlinnan seurakuntien alueet ja Kaakkois-Suomen seurakunta puolestaan aiemmin itsenäisinä toimineiden Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakuntien alueet. Turun seurakunta jatkaa entisellään.

Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluu viisi seurakuntaa: Joensuun, Kuopion, Jyväskylän, Taipaleen ja Saimaan seurakunnat.

Joensuun seurakunta kattaa aiemmin itsenäisenä toimineen Ilomantsin seurakunnan alueen. Kuopion seurakunta kattaa aiemmin itsenäisinä toimineiden Iisalmen ja Rautalammin seurakuntien alueet. Taipaleen seurakunta kattaa aiemmin itsenäisenä toimineen Nurmeksen seurakunnan alueen. Jyväskylän ja Saimaan seurakunnat jatkavat entisellään.

Oulun hiippakuntaan kuuluu neljä seurakuntaa: Tampereen, Oulun, Lapin ja Kajaanin seurakunnat.

Tampereen seurakunta kattaa aiemmin itsenäisenä toimineen Vaasan seurakunnan alueet.

Suomen ortodoksinen kirkko