Kirjoittanut
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili kirkolliskokouksessa tiistaina 7.11.2017.
Grahn-Laasonen korosti puheessaan luterilaisuuden ja reformaation merkitystä suomalaisen sivistyksen ja lukutaidon kehittymiseen ja siihen, millaisessa yhteiskunnassa tänään elämme.
”Luterilaisuuteen liittyi alusta lähtien vahva pedagoginen ulottuvuus: kansa piti opettaa lukemaan ja Jumalan Sana oli tarjottava kansan omalla kielellä”, Grahn-Laasonen totesi.
”Lukemisen, lukutaidon ja äidinkielen välinen yhteys rakentui Suomessa näin jo hyvin varhain. Tänä päivänä jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on kirjattu sivistyksellisinä oikeuksina perustuslakiimme.”
”Globaalissa ja digitaalisessa maailmassamme myös lukutaidolle asetetaan jatkuvasti uusia vaatimuksia: kyetäksemme ymmärtämään ja selvitäksemme arkielämästä meidän on pystyttävä vastaanottamaan, tulkitsemaan ja myös itse tuottamaan yhä monimuotoisempia tekstejä. Lukutaito on laajentunut monilukutaidoksi, monipuoliseksi tekstien tuottamisen ja vastaanottamisen taidoksi.”
”500 vuotta reformaation jälkeen monipuolinen lukutaito on Suomessa jokaisen oikeus, ihmisenä olemisen perusta ja yhä enemmän myös demokratian ja osallisuuden kivijalka. Monipuolinen lukutaito on valmiutta kehittyä ja kasvaa ihmisenä sekä valmiutta osallistua aktiivisena toimijana oman yhteisön ja koko yhteiskunnan kehittämiseen”, ministeri Grahn-Laasonen sanoi.
”Evankelis-luterilainen kirkko on myös aina edustanut Suomessa sivistystä. Papit ovat usein olleet paikkakuntansa ainoat korkeakoulutetut, jotka toivat seurakuntalaisille paitsi Sanan hedelmiä, myös levittivät uusia ideoita ja innovaatioita esimerkiksi maataloustekniikassa. Virsikirja ja perheraamattu olivat useimpien suomalaisperheiden ensimmäiset kirjat. Ne kertoivat painetun sanan voimasta, arvovallasta, jopa pyhyydestä. Evankelis-luterilainen kirkko on ollut voima sivistyksen puolesta. Tuo sama sivistystahto ja sivistysusko takaavat Suomen menestyksen myös tulevaisuudessa”, Grahn-Laasonen totesi.
Kirkon viestintä
