Myöhäiskeskiajan nainen eli rikasta hengellistä elämää

 

Martti Lutherin vaimo

Nykytutkimuksen valossa myöhäiskeskiajalla naisten hengellinen elämä ei eronnut miesten hengellisestä elämästä niin suuresti, kun aiemmassa tutkimuksessa on luultu.

 

-Yleisesti ottaen voisi sanoa, että ihanteellinen ihminen, nainen tai mies, oli luostarissa elävä nunna tai munkki. Tämä niin kutsuttu enkelielämä oli se, josta ajateltiin, että se oli korkein elämänmuoto ja pelastuksen kannalta olennaisin reitti, tutkija Sini Mikkola kertoo.

Martti Luther kritisoi luostarilaitosta erityisesti siitä, että luostarielämä nähtiin parempana elämänmuotona, kuin avioliitto ja siitä nouseva perhe-elämä.

-Luostarielämään verrattuna avioelämä oli toissijainen, arvokas, mutta vähemmän kunniakas elämänmuoto ja reitti kohti Jumalaa, Sini Mikkola kertoo myöhäiskeskiajan ajatteluilmapiiristä.

Kaikki Jumalalle omistautunut elämä ei Martti Lutherin aikaan, myöhäiskeskiajallakaan, tapahtunut kuitenkaan luostarin muurien sisäpuolella.

-Naisille tärkeitä hengellisen elämän muotoja olivat myös maallikkohurskauden eri muodot. Se tarkoitti sitä, että elettiin Jumalalle omistautunutta elämää, kuten luostarissa, mutta tehtiin se ihmisten keskellä maailmassa, auttaen lähimmäisiä, tutkija Mikkola tähdentää.

Kuinka reformaatio muutti naisten hengellistä elämää? Kuuntele Armoa 2017 –ohjelma torstaina klo 09:05 ja uusintana klo 13:05. Ohjelmassa vieraana teologian maisteri ja tutkija Sini Mikkola. Ohjelmasarjan menneet osat löydät Radio Dein ohjelma-arkistosta.