Mitä kristilliselle kirjalle on tapahtumassa?

Suomen tiheä kirjastoverkko on tärkeä asiakas myös kristillisille kustantajille. (Wikipedia)

Lahjakirjat käyvät kaupaksi, mutta kustantamojen arki on haasteellista. Äänikirja on noussut ilmiöksi Suomessa, vastaavasti e-kirja on jäämässä ikuiseksi lupaukseksi.

Painokset pienenevät, uutuuksia yhä vähemmän.

Tämä on monen kirjanystävän karu mielikuva kristillisen kirjan nykytilasta.

Perheniemi Rohkaisun voima

Lokakuussa kustantamiskentällä petyttiin, kun Vuoden kristillinen kirja -palkinnon jako ei sopinut Helsingin Kirjamessujen lavojen ohjelmistoon.

Pyyntö saada palkintojenjako näkyviin hyvälle paikalle saapui messujen organisaatioon myöhässä, eikä järjestäjä avannut palkinnolle ohituskaistaa. Messuilta oli myös muutaman arvion mukaan ylipäätään vähennetty kristillinen sisältö lähes olemattomaksi.

Millä mielellä Kristilliset kustantajat ry:n puheenjohtaja Merja Pitkänen soittaa Kirjamessujen järjestäjälle ensi keväänä?

– Kysyn meille paikkaa silti hyvällä fiiliksellä. On hienoa, jos messut ovat tavoittaneet uutta väkeä. Ohjelmajohtaja Ronja Salmi oli luonut uutta positiivista ilmettä, Pitkänen kehuu.

– Muun muassa lapsille ja nuorille oli paljon uutta ohjelmaa, mikä on hyvä, jos heitä halutaan kirjoilla tavoittaa.

Pitkänen sanoo, ettei hän halua tehdä olettamuksia.

– Esimerkiksi se, etteivät piispat olleet tänä vuonna haastattelijoina, ei liity minusta Vuoden kristillinen kirja -palkinnon näkyvyyteen.

Palkinnon sai piispa Teemu Laajasalon valitsemana Eeva Peuran ja Tarja Tervahaudan toimittama Lapseni on poissa – kirja suruun (Kirjapaja).

 

Nuortenkirjoja tarvittaisiin

Kristillinen kirja jakaa saman haasteen muun kirjallisuuden kanssa: kauppa käy vuosi vuodelta kapeammalla sektorilla – joskaan ala ei ole koskaan ollut mikään kultakaivos.

Bestsellerit ovat jo pitkään kannatelleet kristillistä kirjaa, mutta kun niitäkin on yhä vähemmän, monessa kustannustalossa painiskellaan kannattavuuden kanssa.

– Kristillisen lastenkirjallisuuden tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, Merja Pitkänen arvioi.

Moni kaipaisi enemmän kotimaisia lastenkirjoja, mutta kannattavuuden kanssa joudutaan tekemisiin, kun kansainvälisyys suo kustannusetuja.

– Kansainväliset käännökset ovat kyllä vallalla. Eri maiden yhteispainatukset ovat paljon halvempia, kun kuvatyö on tehty maailmalla jo valmiiksi.

Lastenkirjassa hinta on hyvin tärkeä tekijä.

– Lastenkirjasta ei oikein makseta kolmea-neljää kymppiä.

Kristillisen varhaisnuorten kirjallisuuden suhteen ollaan sen sijaan Merja Pitkäsen mukaan jopa huonossa tilanteessa.

– Sitä kysytään koko ajan, eikä uskottavaa tarjottavaa oikein ole. Tässä haluaisin esittää hätähuudon, jonka toivon suomalaisten kirjailijoiden kuulevan.

Nuortenkirjoissa fantasia ja sci-fi on lyönyt läpi jo vuosia sitten. – Toivoisin, että nuortenkirjojen kirjoittajat tekisivät kirjoja tälle ajalle. C.S. Lewis oli aikanaan nero tehdessään Narnia-sarjan. Sitä luetaan edelleen.

Tilanne nuorten pitkien tekstien lukemisen suhteen on huolestuttava. Lukukeskuksen mukaan tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat Suomessa venyneet suuremmiksi kuin missään muussa OECD-maassa, ja ero kasvaa edelleen. Vakavimmassa vaarassa ovat vähävaraisten ja vähän koulutettujen perheiden pojat.

Lukutaidon ja -tottumusten suhteen kristityt perheet tuskin ovat merkittävästi pääväestöä paremmassa tilanteessa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

 

Kirja ei ole kallis, Merja Pitkänen sanoo. Samalla rahalla saa hädin tuskin kunnon ravintolaillallisen. Pitkäsen mukaan nuortenkirjoissa, kotimaisissa romaaneissa ja äänikirjoissa on vielä mahdollisuuksia kristillisen kirjan piirissä.

 

Mikä maksaa?

Nuorten aikuisten suhteen kansainvälisyys luo Pitkäsen mukaan toisenlaisen haasteen. Nuoret lukevat paljon englanniksi ja arvostavat alkuperäistekstiä. Uutuuskirja osataan myös tilata kansainvälisistä verkkokaupoista.

– On vaikeaa kilpailla hinnassa, vaikka moni haluaa yhä lukea suomeksi. Käännösoikeudet maksavat.

Moni ihmettelee, miten ”paperipinkka” voi maksaa 30 euroa. Kirjan hinta muodostuu kuitenkin monesta tekijästä.

– Kirjan hinnassa näkyy kustannustoimittaminen, kielenhuolto, taitto, oikoluku ja painatus. Tietysti myös markkinointi, myynti ja varastointi, unohtamatta kirjailijan palkkion osuutta kirjan hinnasta.

– Eli loppujen lopuksi paperi ei ole kovin suuri tekijä kirjan hinnassa.

Entäs e-kirja, miksi se ei ole juuri edullisempi kuin paperinen versio?

– Juuri tästä syystä, että kirjan hinnasta muut tekijät kuin paperi muodostavat niin suuren osan. Lisäksi digitaalinen julkaisualustakin maksaa.

EU:n oikkuna e-kirjan arvonlisävero on täydet 24 prosenttia, paperinen kirja nauttii sentään alennettua kymmenen prosentin verorasitusta.

Mutta onko kirja oikeasti kallis tuote? Merja Pitkäsen mielestä ei.

– Jos valitetaan, että kirja maksaa 25 euroa, voidaan hyvin kysyä, milloin viimeksi kävit ulkona syömässä. Ei sillä rahalla saa edes kovin suurta ateriaa. Toivoisin, että näitä asioita osattaisiin suhteuttaa. Ei kukkapuskaakaan oikein saa 25 eurolla.

E-kirja ei ole ollut sellainen menestystarina, joksi sitä povailtiin kymmenisen vuotta sitten. Vaikka tabletti löytyy jo lähes joka kodista, kirjojen lukeminen näytöltä yleistyy hitaasti.

– Älypuhelin taas tuntuu olevan liian pieni kirjan lukemista ajatellen, Merja Pitkänen arvioi.

 

Johtajuusgenressäkin haasteita

Kirja on säilyttänyt asemansa lahjatavarana. Tietyt juhlapyhät kuten isänpäivä ja joulu ovat kirjamarkkinan sesonkiaikaa. Jotkut kirjakustantajat kertovat tekevänsä koko vuoden tuloksensa käytännössä loka-joulukuussa.

– Myös kristillisissä kustantamoissa rakennellaan lahjabrändejä. Haasteena on tehdä sellaisia kirjoja, jotka sopivat lahjoiksi läpi vuoden, Merja Pitkänen sanoo.

Pitkäsen johtama Päivä Osakeyhtiö on napannut hyvän aseman kristillisen johtajuuskirjallisuuden kustantajana. Onko johtajuusgenre yhä voimissaan?

– Tietyt tuotteet ja kirjailijat kyllä menevät. Mutta ei voi kyllä sanoa, että kovin laajalla repertuaarilla olisi menekkiä.

– Koko ajan on oltava viisautta katsoa, ketä lähdetään kustantamaan. Suuria painoksia ei enää oteta, Pitkänen kertoo.

Kielikysymys nousee jälleen esiin.

– Menestyskirjat ilmestyvät englanniksi, ja nuori väki ehtii jo lukea ne. Minusta tässä on toisaalta myös harhaa: eivät kaikki saa yhtä kirjasta yhtä paljon ulkomaankielellä luettuna.

Maailmalla olisi tarjolla paljon itsehoitooppaita ja hyvinvointikirjallisuutta, jotka sinänsä eivät ole ristiriidassa kristillisen kustantajan arvomaailman kanssa.

– Tässäkään genressä emme ole halunneet ottaa liian suurta repertuaaria. Tätä kirjallisuutta tarjoaa todella moni muukin.

 

Äänikirja tekemässä läpimurron

Äänikirja on kasvamassa kohisten marginaalituotteesta keskivertokuluttajan kirjaformaatiksi.

– Kyllä, äänikirja on se mitä nyt kysytään. Helppoiudessaan se on vielä parempi kuin e-kirja. Sitä voi kuunnella tehdessä muita asioita, vaikkapa autossa.

Äänikirjoissa laaturima on noussut suurimpien julkaisijoiden kuten Bookbeatin ja Storytelin myötävaikutuksella korkealle.

– Olisi tärkeää, että kirjan lukijat olisivat ihan oikeita ääninäyttelijöitä. Vähän samoin kuin elokuvien dubbaamisessa, äänellä on suuri merkitys, Merja Pitkänen arvioi.

Kirjamarkkinalla on siis vielä koluttavaa. Kaikkia kortteja ei ole vielä katsottu. Yksi kirjallisuudenala, joka voisi pelkällä kirjailijakentän piristymisellä olla nostettavissa uuteen kukoistukseen on kotimainen kristillinen romaanikirjallisuus.

– Sitä kysytään kyllä paljon, mutta nyt myynnissä olevat kirjat eivät kuitenkaan myy kovin hyvin.

– Minä uskon, että Suomesta voisi syntyä hyviä ja lukijoiden rakastamia romaaneja, Merja Pitkänen arvioi.

Kirjan kirjoittamisesta haaveilevalle tieto voi olla mieluinen. Kenties nyt on oikea hetki katsoa, mitä pöytälaatikkoon on kertynyt ja käväistä kustantajan juttusilla.

Kustannusjohtaja toppuuttelee ja muistuttaa, että menestyvän kirjan on oltava nykyaikainen ja ajankohtainen.

– Muistelmateokset ja vaikkapa runot, ne eivät oikein käy kaupaksi, Merja Pitkänen sanoo hymyillen.