Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Miksi juutalaisia vihataan edelleen? – ”Meillä on yhä enemmän ääriliikkeitä. Sosiaalinen media on saattanut heidät yhteen”, Yaron Nadbornik sanoo

 

Juutalaisviha voi nousta oikeiston tai vasemmiston piiristä. Se voi myös näyttäytyä niin islamistien kuin kristittyjenkin julistuksessa. Kuvituskuva: Istockphoto

Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik ja piispa Teemu Laajasalo arvioivat, että ääriliikkeiden kasvun myötä eurooppalainen antisemitismi on nousussa.

Suomessa tilanne on toistaiseksi kuitenkin rauhallisempi kuin monessa muussa maassa.

Joulukuussa 2022 Helsingin piispa Teemu Laajasalo kirjoitti Twitteriin, että antisemitismillä on monet kasvot. Hän totesi, että uusnatsi ja islamisti tunnistetaan, mutta ”vaikeampaa on tunnistaa akatemian ja kulttuuriväen juutalaisviha”. Tviitti liittyi Helsingissä sijaitsevaan nykytaiteen museo Kiasmaan. Yli sata taiteilijaa oli allekirjoittanut vetoomuksen, jossa he pidättäytyivät työskentelemästä Kiasman kanssa niin kauan kuin sen hallituksessa vaikuttaa liikemies ja taidemesenaatti Chaim ”Poju” Zabludowicz.

KRS Krito 10.-23.6.

Perusteena oli ”Zabludowiczin rahoittamien organisaatioiden tuki Israelin valtion Palestiinaa ja palestiinalaisia kohtaan harjoittamalle apartheid-politiikalle”.  Vetoomuksen alullepanija, taiteilija Eero Yli-Vakkuri epäili Helsingin Sanomissa Zabludowiczia ”laittomilla siirtomaa-alueilla tapahtuvasta liiketoiminnasta ja asekaupasta”.

Yli-Vakkurin ja toisen taiteilijan Terike Haapojan mukaan Zabludowiczilla on investointeja amerikkalaiseen Palantir Technologiesiin, jonka palveluita israelilaiset turvallisuuspalvelut käyttävät palestiinalaisten vakoilussa ja profiloinnissa.

Laajasalon mukaan kampanja pyrki ”demonisoimaan juutalaisen yksityishenkilön” ja sitä kautta se mahdollisesti leimaisi kaikki juutalaiset. Yli-Vakkuri vastasi, ettei kyse ollut juutalaisuudesta tai Zabludowiczista henkilönä.

”Kyse ei ole missään määrin antisemitismistä. Olemme sitoutuneet antisemitismin ja rasismin vastaiseen työhön”, Yli-Vakkuri vakuutteli.

Verhotaan hyveellisesti

Teemu Laajasalo kuvailee Elämä-lehdelle, että juutalaisviha voi nousta oikeiston tai vasemmiston piiristä. Se voi myös näyttäytyä niin islamistien kuin kristittyjenkin julistuksessa.

– Olennaista on, että se yritetään yleensä verhota jotenkin hyveellisesti. Harva tunnustautuu juutalaisvihaajaksi.

Uusnatsien antisemitismi on helppo tunnistaa, mutta Laajasalo sanoo olevansa kiinnostuneempi kysymään, missä piileskelee vaikeammin tunnistettava juutalaisviha.

– Akatemian ja taideväen piirissä löytyy ihan perinteistä antisemitismiä. Sellainen oppineesti argumentoitu antisemitismi on vaarallista. Kun pohtii juutalaisten historiaa, voi huomata, että monet vainot ovat alkaneet salaliittoteorioista, demonisoinnista, epäilyjen ruokkimisesta ja eristämisestä, Laajasalo muistuttaa.

– Ei holokaustikaan alkanut uuneissa polttamisella.

Laajasalo lisää, että Israelia on silti voitava kritisoida ja tarkastella samoilla säännöillä kuin muitakin maita.

– Mutta valitettavasti joskus käy niin, että Israelilta vaaditaan jotain muuta kuin muilta mailta, ja silloin syyllistytään antisemitismiin.

Kristityillä tunnustettavaa

Piispa arvioi, että antisemitismi on maailmalla ”selkeässä kasvussa”, mutta Suomessa tilanne on kohtuullisen hyvä.

– Toisaalta EU:n antisemitismin vastaisen koordinaattorin mukaan juutalaiset jättävät koko Euroopan tasolla merkittävässä määrin ilmoittamatta itseensä kohdistuneista antisemitistisistä tapauksista. Siksi on varmasti kohtuullista olettaa, että myös Suomessa viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa ilmiöstä.

Juutalaisviha on Laajasalon mukaan ”vanhaa, kestävää ja valitettavan sopeutuvaa”.

– Antisemitismin perusteet ja muodot vaihtelevat, mutta juutalaisten syyttäminen ja vastuuttaminen milloin mistäkin asiasta tuntuu pysyvän.

– Kristityillä on tässä paljon tunnistettavaa ja tunnustettavaa. Salaliittoteoriat, epäily ja suoranainen viha juutalaisia kohtaan ovat kulkeneet elävänä mukana luterilaisen kirkon historiassa, Laajasalo huomauttaa.

Piispana hän haluaa muistuttaa, että rasismi on synti.

– Kristityn pitää rakastaa lähimmäisiään ja puuttua kaikenlaiseen vihanpitoon. Kirkolla on oma synkkä historiansa antisemitismin osalta myös Suomessa.

Esimerkiksi vuosina 1917–1933 antisemitismiä esiintyi kirkkohistorioitsija Paavo Ahosen mukaan ”kirkollisissa lehdissä, virallisissa keskusteluissa ja piispojen henkilökohtaisissa muistiinpanoissa”.

– Olemme osanneet tunnistaa ja tunnustaa antisemitismin historiassa ja tehdä siitä parannusta. Olennaista on, että emme sorru siihen tässä ajassa, Laajasalo toteaa.

– Israel on yhtäältä valtio valtioiden joukossa ja toisaalta uskomme synnyinsija. Kristitty voi juutalaisten puolesta rukoilla kirkkokäsikirjan sanoilla: ”Siunaa Israelia ja sen kansaa, jonka olet johdattanut omaan kotimaahan.”

Ihmisviha nousussa

Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik toteaa, että juutalaisvastaisuutta esiintyy joka maassa, ”vaikka kyseisessä maassa ei olisi yhtäkään juutalaista”.

– Antisemitismiä voi olla niissä maissa jopa enemmän.

Tuntemattoman pelko johtaa helposti vihaan.

– En tiedä yhtään ihmistä, joka tuntisi juutalaisia ja vihaisi heitä. Minut esimerkiksi kerran kutsuttiin ruotsinkieliseen kouluun Kirkkonummella, koska yläkoulun pojat olivat heitelleet siellä tosi ikäviä juutalaisvitsejä. Koulussa haluttiin, että nuoret tapaisivat juutalaisen ihmisen. Eivät ne sen jälkeen ole enää soitelleet, joten kai se on loppunut.

Sosiaalinen media on saattanut heidät yhteen.

Nadbornik ottaa kantaa myös Kiasman tapaukseen. Se ei hänen mukaansa ”liity Israeliin millään tavalla”.

– He ovat valinneet sieltä ainoan juutalaisen, alkaneet kysellä hänen poliittisia kantojaan ja savustaa häntä ulos. Kyllähän se haiskahtaa antisemitismiltä.

– Ihmisviha on nousussa. Meillä on yhä enemmän ääriliikkeitä. Isojen kaupunkien syrjäisesti ajattelevat ihmiset ja pikkupaikkakuntien nurkkapatriootit ovat löytäneet toisten vihaamisesta yhteisen alustan. Sosiaalinen media on saattanut heidät yhteen.

– Tämä on johtanut alati pahenevaan vihapuheeseen, Nadbornik arvioi.

Hän on isän puolelta viidennen ja äidin puolelta kuudennen polven helsinkiläinen. Itä-Helsingissä vietetyssä lapsuudessaan hän sai itsekin osakseen vihamielisyyttä.

– Silloin sai kuulla juutalaisvitsejä. Sain osakseni ennakkoluuloja, mutta vanhempani saivat vielä enemmän. Kyllä siellä oli vaikeita tilanteita. Kun ihmiset suuttuivat, he kaivoivat juutalaiskortin esiin.

Rinnakkaiset todellisuudet

Nykyään ääriliikkeet ja juutalainen yhteisö eivät Nadbornikin mukaan kohtaa toisiaan millään tavalla.

– Voit lukea äärivasemmistolaisia, äärioikeistolaisia ja islamistisia sivustoja, joilla kerrotaan, että juutalaiset hallitsevat pankkeja, heillä on valtavasti rahaa, ja he päättävät kaikista maailman asioista. Toisaalta voit lukea juutalaisyhteisöjen lehtiä, joissa voivotellaan sitä, kun ei ole rahaa, kukaan ei kuuntele ja on hirveitä riitoja. Nämä ovat kaksi rinnakkaista todellisuutta, joista ensimmäinen on kokonaisuudessaan harhojen ja vihan ylläpitämä.

– Moni ei tiedä, että esimerkiksi Euroopassa suuri osa juutalaisyhteisöjen toiminnasta on köyhien ja varattomien auttamista. Meidänkin yhteisössämme monet perheet ovat tosi vähävaraisia ja tarvitsevat yhteisön apua.

Juutalaisyhteisö on auttanut myös Ukrainan pakolaisia Suomessa – sekä juutalaisia että muita.

– Se on ollut iso ja raskas tehtävä. Yhteiskunta ei maksa heille esimerkiksi vuokra-asuntoa, vaan jonkun pitää tarjota se. Olemme auttaneet monenlaisia ukrainalaisia perheitä. Kymmeniä ihmisiä, mikä on meille aika paljon, koska kahdessa seurakunnassamme on noin 1100 jäsentä, Nadnornik kertoo.

Juutalaisvastaisuus näkyy monin paikoin käytännössä, jopa terroritekoina. Saksan Hallessa tapettiin vuonna 2019 kaksi juutalaista synagogan edustalla, kun sisälle pääsyn esti turvaovi. Vuonna 2013 Ranskan Toulousessa sijaitsevassa juutalaiskoulussa ammuttiin rabbi ja tämän kaksi lasta sekä kolmas lapsi, joka oli tulossa kouluun.

– Siellä ei ollut turvatoimia, koska paikallinen yhteisö oli katsonut, ettei niille ollut tarvetta. Poliisikin arvioi tuolloin uhan olevan niin pieni, ettei suojelulle ollut perusteita.

Vartioitu koulu

Nadbornikin mukaan juutalaisia vastaan tehdyt terrori-iskut tehdään yleensä ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Siksi Helsingin juutalaisessa koulussa ja synagogassa on tiukka vartiointi. Siitä maksetaan 450 000 euroa vuodessa. Ilkivaltaa on Helsingissäkin tehty, mutta ei ihan viime aikoina.

Juutalaiset, tataarit, romanit, venäläistaustaiset ja kommunistit puhalsivat yhteen hiileen.

– Sitä emme juuri edes tilastoi. Ainoa, mitä mietimme, ovat terrori-iskut.

Elämä vartioidussa koulussa on varsin erilaista kuin muiden suomalaislapsien koulunkäynti. Nadbornik kuitenkin arvioi, että Suomessa on juutalaisiin kohdistuvaa koulu- tai työpaikkasyrjintää vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

– Se johtuu historiallisesta kontekstista. Sisällissodassa Suomi oli jakautunut punaisiin ja valkoisiin, mutta sitten tuli talvisota ja jatkosota. Kaikki ikäluokat, vähemmistöt ja molemmat sukupuolet osallistuivat yhteiseen tekemiseen. Juutalaiset, tataarit, romanit, venäläistaustaiset ja kommunistit puhalsivat yhteen hiileen.

– Vähemmistöt on otettu mukaan kansalliseen hämähäkinseittiin, eikä niitä nähdä suomalaisuudesta irrallisina. Mutta Ruotsissa Israelin puolesta puhuvaa juutalaista saatetaan epäillä epälojaalisuudesta Ruotsin valtiota kohtaan. Jos taas Suomessa puolustan Israelia, kukaan ei epäile, että olisin Suomelle epälojaali, Nadbornik vertaa.

Hiilikaivoksen linnut

Yaron Nadbornik on näkyvällä paikalla ja merkittävässä asemassa Suomen juutalaisten keskuudessa. Kadulla liikkuessaan hän ei kuitenkaan pelkää.

– Olen aika iso kaveri.

– Pelko loppui, kun täytin 15 ja rupesin kasvamaan. Kukaan ei ole enää käynyt soittamaan suutaan sen jälkeen. Mutta kyllä juutalaisella pitää Euroopassa olla vähintään toinen silmä auki, kun kulkee kadulla. Turvallisuustilanne ei ole sama kuin muilla.

Aikanaan Kirkkonummen ruotsinkielisessä koulussa vieraillessa Nadbornikillekin tuli yllättäen turvaton olo.

– Ymmärsin sen johtuneen siitä, ettei paikalla ollut vartijoita. Euroopassa juutalaiselle tulee turvallinen olo, kun hän näkee vartijoita tai poliiseja, kun taas muille tilanne on päinvastainen.

Nadbornik haluaa kiittää piispa Laajasaloa antisemitismin tunnistamisesta ja sen esille nostamisesta.

– Minähän en sen takia puhu antisemitismistä, että haluaisin juutalaisia puolustettavan, vaan siksi, että yhteiskunnassa negatiiviset kierteet alkavat vähemmistöjen vainoamisesta. Siksi koko yhteiskunnalle on äärimmäisen tärkeää, että marginaaliryhmillä on turvallista.

– Juutalaiset ovat niin kuin hiilikaivoksen kanarianlinnut, jotka tuupertuivat ensin, minkä jälkeen kaivosmiehet tajusivat lähteä pakoon. Meillä on ollut Euroopan historiassa tällainen asema.

*

Artikkeli on julkaistu myös Elämä-lehdessä 2/2023

 
Artikkelibanneri perussanoma