Mihin tarvitsemme sananvapautta, jos vain samanmielinen puhe sallitaan?

 
Yhteisen hyvän etsiminen ja kukoistavan yhteiskunnan rakentaminen pitäisi olla jokaisen kristityn missio, niin Euroopassa kuin muuallakin.

Julkinen tilamme on Eurooppa, mutta se ei kuulu opetuksissamme. Emme uskalla kertoa julkisesti evankeliumia tai puolustaa arvojamme, sillä pelkäämme jonkun loukkaantuvan, huomauttavat Jeff Fountain ja Julia Doxat-Purser. Kuva: Pixabay.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vastuunottoa yhteisöstä ja tulevaisuudesta. Missiokseen Euroopan saaneet Julia Doxat-Purser ja Jeff Fountain kertovat vaikuttamisen tärkeydestä.

–Elämme Euroopassa historiallista hetkeä, joka vertautuu Ranskan vallankumoukseen tai Berliinin muurin murtumiseen.

Näin toteaa Uudesta-Seelannista kotoisin oleva lähetystyöntekijä Jeff Fountain, joka on omistanut Euroopalle yli neljäkymmentä vuotta. Haastatteluhetkellä Ukrainan sota on kestänyt viisi viikkoa.

Parikanniemisäätiö neliöb. 6.-12.8. MJa

Fountain toimi kaksikymmentä vuotta Youth With A Missionin Euroopan työn johtajana ja perusti Schuman Center for European Studies -opintokeskuksen rakentaakseen yhteyttä eurooppalaisten välille. Ukrainan sota on tehnyt tavoitteesta ajankohtaisen, ja niin on Fountainin sanomakin. Hän muistuttaa EU:n juurista, jotka versoivat maailmansotien rikkirepimässä Euroopassa.

Maailmansotien jälkeen Ranskan pääministerinä toiminut Robert Schuman kohtasi lyödyt saksalaiset tasaveroisesti ja perusti vuonna 1950 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. Näin terästä ei enää käytettäisi aseiden valmistukseen, ja teollisuus loisi hyvinvointia eurooppalaisiin maihin. Tästä ylikansallisesta elimestä tuli pohja Euroopan unionille.

Hengellisen välirikon kauas yltävät seuraukset

Mutta miksi Euroopassa soditaan jälleen? Fountain näkee nykykonfliktin juurien ulottuvan tuhannen vuoden taakse, aikaan, jolloin idän ja lännen kirkot olivat ajautuneet kitkerästi erilleen pitkän kehityksen jälkeen. Hänen mukaansa tuosta hengellisestä välirikosta seurasi kulttuurierojen voimistuminen, mikä näkyi kaupankäynnissä ja ihmisten asenteissa. Syntyi toiseuden kokemus, kun lännessä demonisoitiin itä ja toisinpäin.

– 900 vuoteen kirkkojen välillä ei ole ollut virallista yhteyttä, vain epäluottamusta. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin edelleen. Missä tämä kirkkojen rajalinja kulkee, siellä on useammin muitakin jännitteitä.

Toisen Rooman eli Konstantinopolin kaaduttua perustettiin kolmas Rooma Moskovaan. Presidentti Putin hyödyntää tätä narratiivia.

– Hän esiintyy hereettisenä pitämänsä läntisen kristillisyyden vastustajana. Aiemmin monet ovat ihailleet Putinin konservatiivisia arvoja. Mutta nyt Zelenskystä on tullut Euroopan omantunnon ääni, joka puolustaa arvoja, joita EU edustaa. Samalla hän on tullut paljastaneeksi meidän tekopyhyytemme.

Fountainin mukaan ukrainalaiset ovat tehneet sen, mitä kristittyjen pitäisi tehdä kaikkialla: ottaa vastuu itsestään, yhteisöstään ja tulevaisuudestaan.

Julkinen tila ei kuulu opetuksissamme

Jeff Fountain näkee, että Europan kirkkojen toiminta-ajatukset poikkeavat toisistaan. Protestanttiset kirkot noudattavat käytännössä edelleen valtionkirkkotoimintamallia, katolinen kirkko on universaali ja helluntaikirkot keskittyvät paikallistasoon.

– Julkinen tilamme on Eurooppa, mutta se ei kuulu opetuksissamme. Meidän on kaduttava näkymättömyyttämme politiikassa ja julkisessa tilassa. Olemme olemassa maailmaa varten.

Yhteisen hyvän etsiminen ja kukoistavan yhteiskunnan rakentaminen. Siinä hänen näkynsä Euroopan kristityille.

Meidän on kaduttava näkymättömyyttämme politiikassa ja julkisessa tilassa.

– Usein menemme julkiselle areenalle henkilökohtaisten moraalikysymysten kanssa. Meiltä puuttuu isompi kuva. Meidän tulisi etsiä kaikille yhteistä hyvää tilanteessa, jossa Euroopassa elää erilaisia ryhmiä, uskontoja ja kansallisuuksia ja kilvoitella niin, että kristillisyytemme näkyy.

Ukrainassa Jeff Fountain on vieraillut useita kertoja. Hänen Robert Schumanin tarinasta kertova kirjansa ja sen sanoma anteeksiannosta ja sovinnosta herättivät suurta kiinnostusta.

– Vastaavaa olen kokenut ainoastaan Baltian maissa. Ymmärsin, että vuoden 1989 jälkeen tämä on toinen aalto rakentaa Euraasiaa. EUn strategia rakentaa yhteyttä pelkästään kaupallisten suhteiden varaan ei riitä.

Vapaus on vapautta tehdä mitä haluaa ja tehdä mitä täytyy tehdä. Fountain näkee ukrainalaisten taistelevan myös lännen puolesta. Paastonaika kutsui Fountainin katumaan epäluottamusta, inhimillistä kärsimystä ja tekopyhyyttä, jota olemme myös levittäneet muualle.

– Eurooppa on maanosa, jota evankeliumi on muovannut eniten, mutta silti Euroopasta on tullut evankeliumia vastustavin lähetyskenttä. Se on tavoitettava uudelleen.

Uskaltaudu kysymään vaikeita yhdessä toisinajattelijan kanssa

Jotkut kutsutaan vaikuttamaan päätöksentekijöinä, politiikassa tai korkeina viranhaltioina. Julia Doxat-Purser työskentelee Euroopan Evankelisessa Allianssissa (EEA) yhteiskunnallisena ja poliittisena edustajana sekä uskonnonvapauskoordinaattorina.

– Jumala välittää siitä, miltä yhteiskunta näyttää.

Doxat-Purserin mielestä kristittyjen on vaikutettava yhteiskunnallisesti. Tämä voi tapahtua eduskunnassa, mutta aivan yhtä lailla omalla paikkakunnalla.

– Oikeudenmukaisuus ja heikoimpien puolustaminen eivät ole sivuasioita. Ne ovat osa evankeliumia. Kristityt ovat taitavia tarjoamaan käytännön apua, mutta on uskallettava esittää myös vaikeampia kysymyksiä ja etsittävä ratkaisuja yhteiskunnallisten ongelmien juurisyihin. Mitkä syyt ajavat ihmisiä prostituutioon tai pakolaisuuteen?

Jumala välittää siitä, miltä yhteiskunta näyttää.

Koska ihmisoikeudet ovat oikeuksia kaikille, valikoivuus ei toimi. Tällöin uskonnonvapautta on puolustettava myös toista uskontoa edustavalle tai henkilölle, jonka ideologia poikkeaa omasta.

– Olen ylpeä siitä, kuinka alttiisti autamme nyt ukrainalaisia. Mutta aina vastaanottomme ei ole ollut yhtä solidaarinen. Raamattu painottaa, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja hän on huolenpitomme arvoinen.

EU-tasolla eri ryhmittymien kilpaillessa toistensa kanssa vaikuttamistyössä on toisinaan lähdettävä liikkeelle yhteisen ymmärryksen rakentamisesta.

– Kollegani Brysselissä käyvät keskusteluja henkilöiden kanssa, jotka toteavat olevansa uskonnonvastaisia. Kunnioittavassa ja ystävällisessä hengessä koetamme löytää yhteisen tavoitteen, vaikkapa ihmisoikeuksien parantamisen. Näin voimme päästä keskustelemaan yhteisestä hyvästä, jota voimme yhdessä rakentaa.

Toisten ohi huutamiseen Doxat-Purser ei usko.

– Kulttuurisota on totta, mutta me vaikutamme diplomatian keinoin.

Uskonnonvapaus Euroopassa

Tämä oikeusprosessi ja päätös on sanan- ja uskonnonvapauden kannalta historiallinen. Oikeus on ensimmäisen kerran rikosasiana punninnut sitä, saako Raamattua siteerata ja sen opetuksia pitää esillä ilmaisten olevansa samaa mieltä niiden kanssa. Päivi Räsänen Facebook-seinällään saatuaan oikeuden vapauttavan päätöksen, 30. maaliskuuta.

Julia Doxat-Purser seurasi tiiviisti Räsäsen oikeustapausta, jota hän piti historiallisena.

– Mihin tarvitsemme sananvapautta, jos vain samanmielinen puhe sallitaan? Sananvapaus liittyy vahvasti myös uskonnonvapauteen.

Aiemmin Doxat-Purser oli EEAn ensimmäinen edustaja Brysselissä. Tuolloin hän vaikutti aktiivisesti siihen, että vuonna 2000 hyväksytyssä työllistämisdirektiivissä huomioitiin joustavuus uskonnollisille ryhmille. Siitä huolimatta Euroopan unionin tuomioistuin päätti, että työnantaja voi vaatia työntekijältä uskonnollista neutraaliutta, jotta vältetään yhteiskunnallista jakaantumista. Doxat-Purser pitää päätöstä kestämättömänä.

– Uskonto ei ole neutraalia. Ja jos työnantaja vaatii työntekijää luopumaan uskonnollisista symboleista, se on osoitus suvaitsemattomuudesta. Tällaiset oikeustapaukset, joissa ei haeta kaikille yhteistä hyvää, huolestuttavat minua.

Millainen Euroopan uskonnonvapaustilanne sitten on? Julia Doxat-Purser vastaa muistuttamalla perspektiivistä.

– Olemme globaalisti vertailtuna maailman vapaimpia. Siitä huolimatta emme uskalla kertoa julkisesti evankeliumia tai puolustaa arvojamme, sillä pelkäämme jonkun loukkaantuvan. Kun sekulaari yhteiskunta vaatii, että ainakaan tiettyjä ihmisiä ei saa loukata, tämä vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jos olemme hiljaa, menetämme vapauttamme nopeasti.

Samaan hengenvetoon hän huomauttaa, että ongelmiakin on. Valtio kontrolloi uskonnollisia yhdyskuntia muun muassa Venäjällä, Turkissa ja Valko-Venäjällä. Unkari puolestaan on kiristänyt uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröitymisen sääntöjä.

– Iso-Britanniassa yhteiskunta on erittäin sekulaari, ja meillä on tapauksia, joissa ihmiset ovat menettäneet työnsä ilmaistuaan vastustavansa samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä. Nyt hallitus on kuitenkin reagoinut tähän voimakkaasti todeten, että emme voi sallia ihmisiä ulossulkevaa cancel-kulttuuria. Uskonnonvapaus on tärkeämpi arvo.

Työtä on siis tehtävänä.

– Ajattelen, että yhteisen hyvän etsiminen vaatii rinnalleen moraaliset periaatteet. Joudumme nimittäin luopumaan omasta hyvästä toisen hyväksi.

Uhrautumista Doxat-Purser tunnistaa vuoden 2015 pakolaiskriisiin vastaamisessa ja nyt ukrainalaisia alttiisti auttavassa ilmapiirissä.

– Taivuimme hankaliin koronarajoituksiinkin ikääntyneen äidin tai sukulaisen vuoksi, sillä moraalinen vaistomme kertoi, että niin oli oikein. Mutta vaisto yksin ei kestä ja me väsymme.

Mistä siis löytyy kestävyys työskennellä pitkäjänteisesti arvojen mukaisesti?

– Siihen tarvitsemme uskoa ja yhteistä ponnistelua.

Julia-Doxat-Purser
Julia Doxat-Purser
Jeff Fountain
Jeff Fountain

 

 

 

 

 

 

Artikkeli on julkaistu Kylväjä-lehdessä 2/22.

 
Kylvaja artikkelibanneri