Mistä nykyään saarnataan ja lauletaan seurakunnissa, kyselee Sanansaattaja-lehti pääkirjoituksessaan tällä viikolla.
Evankelisessa herätysliikkeessä on käytetty ilmaisua kuulijoiden ”lampaan korvista”. Sillä tarkoitetaan, että he kuulevat Hyvän Paimenen äänen, joka julistaa armoa ja anteeksiantamusta. Jumalan rauha on juuri tuossa äänessä. Ennen vanhaan evankelisen liikkeen ihmiset olivat tarkkoja tuosta äänestä. Sen piti kuulua pappien ja maallikkojulistajien suusta, muuten heitä saatettiin ojentaa ja nuhdella. Sen piti kaikua myös liikkeen lauluissa. Siksi Siionin kannelta on aikojen myötä kutsuttukin ”iloiseksi laulukirjaksi.”
Mutta kuulevatko oman aikamme ihmiset edelleen Hyvän Paimenen äänen? ”Opetammeko me nuoriamme kiinnittämään huomiota laulujen sisältöön: löytyykö niistä armo ja löytyvätkö niistä armonvälineet, joilla tuo armo meille jaetaan”, pääkirjoituksessa kysellään.
Saarna Kristuksen veressä olevasta kaikkien syntien ja matkan vikojen anteeksiantamisesta rakentaa samalla kirkkoamme, sen seurakuntia ja herätysliikkeitä.
