Lähetyslapset maahanmuuttajatyössä

Moni Suomeen tuleva matkalaukkulapsi kokee samat vaiheet kotoutumisessaan kuin maahanmuuttaja. Kuva: Raija Hämynen.

Kun äiti ja isä ovat sinisestä kulttuurista ja he matkustavat punaisen kulttuurin keskelle, heidän lapsestaan tulee violetti – näin joku on osuvasti kuvannut sitä peruuttamatonta muutosta, jonka lähetystyöhön lähtö saa aikaan jälkikasvussa.

Sanna Erelä, aikuinen lähetyslapsi (Third Culture Kid, TCK) ja Kylväjän Israelin-lähetti, osallistui keväällä 2017 lähetyslasten kysymyksiä käsittelevään konferenssiin Friolzheimissa Saksassa. Lähetyslapselle kansainväliset ihmissuhteet ja kokemukset ovat valtava rikkaus, mutta toisaalta kuvaan kuuluu samanaikaisesti menetyksiä, pettymyksiä, irrallisuuden tunnetta, vihaa ja katkeruutta. Jokaisen matkalaukkulapsen on tärkeää saada kertoa oma tarinansa niin, että joku kuuntelee myötätuntoisesti, auttaa kohtaamaan vaikeat tunteet ja piiloon jääneet persoonan osat ja sopivalla hetkellä näyttää suuntaa Jeesuksen ristin juurelle, josta kaikki parantuminen virtaa. Näin lähetyslapsi – kuten kuka tahansa muukin – voi löytää sovinnon itsensä ja menneisyytensä kanssa.

Third Culture Kid -käsitteen rinnalle on tullut laajempi, samansuuntainen käsite Cross Culture Kid. Näitä CCK-lapsia ovat lähetyslasten lisäksi esimerkiksi monikulttuurisiin avioliittoihin syntyneet lapset, maahanmuuttajaperheiden lapset, adoptoidut ja rajaseuduilla asuvat. Heitä on kaikkialla keskellämme, ja heidän kysymyksensä muistuttavat lähetyslasten kysymyksiä.

Konferenssissa Saksassa nousivat esille lähetyslasten mahdollisuudet toimia maahanmuuttajatyössä. Työpajan vetäjä Guille Eddy, itse pastori ja lähetyslapsi, on voinut omien kokemustensa kautta olla palvelemassa muslimimaahanmuuttajia. Moni muslimi vastustaa lastensa integroitumista uuteen kotimaahan, eikä ymmärrä, että uuden maan kulttuurista tulee väistämättä osa hänen lapsiaan. Kritisoidessaan ankarasti paikallista kulttuuria vanhempi tulee samalla arvostelleeksi lastaan, ja tämä pahentaa perheiden sisäisiä jännitteitä.

Moni Suomeen tuleva matkalaukkulapsi kokee samat vaiheet Suomeen kotoutumisessaan kuin maahanmuuttaja: esimerkiksi tavat, arvot ja kieli erottavat TCK:n suomalaisista ikätovereistaan. Arkipäivän vuorovaikutukseen liittyvät näkymättömät säännöt ovat hänelle uusia ja vaikeita omaksua. Sita vastoin eri kulttuureista vaikutteita imenyt lähetyslapsi kykenee tarkastelemaan asioita ja ilmiöitä useasta eri näkökulmasta ja luomaan ystävyyssuhteita yli rajojen. Uskosta ja Jumalastakaan puhuminen ei ole eri uskontojen keskellä kasvaneelle vierasta.

Lähetysjärjestöissä on paljon kokemuksellista pääomaa ”kulttuurien välisistä lapsista”. Kun aikuiseksi varttunut lähetyslapsi on sinut oman rikkaan taustansa kanssa, hänellä on erityisiä taitoja ja kansainvälistä elämänkokemusta, joita hän voi hyödyntää monessa ammatissa, vapaaehtoistyössä ja seurakunnassa.

Eräs kymmenen vuotta lapsuudestaan ulkomailla elänyt nuori työskenteli maahanmuuttajien Suomi-luokassa apuna. Hän kertoi kokeneensa yhteenkuuluvuutta naisten kanssa, vaikka ikäeroa oli paljon. Nuori näki, kuinka vaikeaa maahanmuuttajien oli seurata suomenkielistä opetusta siitä huolimatta, että sanat ja käsitteet olivat tuttuja. Kyse ei ollut vain kielestä. Nuoren omakohtainen kokemus Suomeen tuloon liittyneestä ulkopuolisuuden ja vierauden tunteesta mahdollisti maahanmuuttajien kanssa koetun syvän yhteyden. Hän pystyi toimimaan ikään kuin kulttuuritulkkina. Naiset saivat häneltä hyväksyntää, rohkaisua ja tukea kulttuuristressin läpikäymiseen. Sanoittakin ymmärtäminen sai maahanmuuttajan kokemaan itsensä tervetulleeksi.

Third Culture Kid on henkilö, joka on viettänyt huomattavan osan kasvuvuosistaan vieraassa kulttuurissa. Suomessa on paljon käytetty myös Ann Christine Marttisen lanseeraamaa käsitettä matkalaukkulapsi. Matkalaukkulapsi rakentaa suhteita kaikkiin elämänsä kulttuureihin, mutta hänellä ei ole täyttä omistajuutta mihinkään niistä. Aineksia useista kulttuureista sulautuu hänen identiteettiinsä, mutta kuulumisen tunne syntyy suhteessa tärkeisiin ihmissuhteisiin, ei maantieteellisiin paikkoihin. Kun lapselta kysytään, mistä hän on kotoisin, useimmiten hän ei pysty sanomaan sitä.

Kylvaja artikkelibanneri