Uutiset: Intialainen Vishal Mangalwadi toivoo länsimaiden palaavan koulujensa ja yliopistojensa kristillisille juurille

Klaus Härö haluaa tehdä merkityksellisiä elokuvia

 

Kuva: Juho Ruohola / Kirkon tiedotuskeskus

KUUNTELE KLIPPI Elokuvaohjaaja Klaus Härö vastaanotti eilen Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinnon. Palkintoperusteluissa todettiin, että hän kuvaa erityisesti ihmisiä, jotka ovat elämässään heikoilla. Härö otti palkinnon vastaan kiitollisena. – Palkintoraadin lämmittävät sanat tuntuivat rohkaisevilta. Palkinto tulee eräänlaisena rohkaisuna jatkaa sillä tiellä, millä olen, Härö sanoo.

Luterilaisessa kulttuurissa Klaus Härö arvostaa kaikkein eniten sitä, että on olemassa muuttumaton perusta, jolle voi rakentaa. Valitettavan usein juuri se Härön mukaan unohtuu kristityiltä ja kirkolta.

 

IK-opisto Neliöb. 20.5.-2.6.

– Rippikoulussa oli sellainen tapa, että jotkut repivät sivuja Raamatusta ja teki niistä tupakkaa. Jäljelle jäi sellaisia Raamattuja, että niistä puuttui kokonaisia osia välistä. Mielestäni meidän luterilainen kirkko näyttää samalta: meillä on sellainen repaleinen kirkko, Härö pohtii.

 

Jos asioita pudottelee liikaa pois, ei Härön mukaan puhuta enää kristinuskosta vaan humanismista. Humanismi saattaa vaikuttaa kristillisyydeltä, mutta kyseessä on jotain aivan muuta.

 

– Siinä on ihminen keskiössä siten, että kaikki riippuu hänestä. Silloin me ollaan tämän ajan ilmiössä eli tuunaataan itsestämme sellaisia kuin halutaan, joko mentaalisesti tai fyysisesti, Härö jatkaa.

 

Suomen menestyneimpiin elokuvaohjaajiin lukeutuvalla Klaus Häröllä on viime aikona ollut kiireistä. Hänen tuorein ohjauksensa, Miekkailija, saa ensi-iltansa maaliskuussa. Härön elokuvat käsittelevät usein ihmisen kamppailua ympäröivän yhteiskunnan normeja ja säännöksiä vastaan. Sanoma hyväksytyksi tulemisesta on vahvasti läsnä Härön ohjauksissa. Härö ei halua tehdä tyhjänpäiväisiä elokuvia vaan sellaisia, joilla on merkitystä. 

 

Yksi asia, jota Klaus Härö ei halua elokuvillaan ylistää, on avioliiton hylkääminen. Esimerkki sellaisesta tarinasta, jota Härö ei halua olla kertomassa, menisi jotenkin näin: Avioliittoon kyllästynyt henkilö löytää uuden rakkauden työpaikalta tai lähikuppilasta, hylkää perheensä ja viettää ihanaa elämää uuden rakkautensa kanssa. Kyseessä on Härön mukaan sellainen rakkauden ylistys, joka ei kuitenkaan ansaitse rakkauden nimeä.

 

– Mä haluan olla kertomassa siitä, miten pitkäänkin yhdessä olleet pariskunnat löytävät kipinän uudelleen ja uudelleen, Härö toteaa.

 

Kuuntele Klaus Härön haastattelu Radio Dein Ajankohtaistunnin ohjelma-arkistosta.


Suurin osa Klaus Härön ohjaamista elokuvista on kaksikielisiä. Kuuntele, minkälaista ohjaajan työ on monikielisessä ympäristössä. 

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)