Kirjoittanut
Eläkkeellä oleva kirkon sairaalasielunhoidon johtaja, rovasti Kirsti Aalto kertoo, että elämän päätösvaiheessa tullaan joskus tilanteeseen, jossa kuoleman salliminen tuntuu armollisemmalta kuin elämän jatkaminen lääketieteen mahdollistamin keinoin. Silloin ei ole valmiita vastauksia, Aalto sanoo.
Silti hän korostaa, että Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan elämä on aina arvokas. Se on Jumalan lahja. Kuoleman hetki on Jumalan kädessä.
– Ihmisen tehtävänä on hoitaa kuolevaa viimeiseen hetkeen asti, lempeästi, turvallisuutta tuoden, Aalto sanoo.
Hän kommentoi Elämään-lehden tuoreessa eutanasia-teemanumerossa (5/2012) syöpätautien erikoislääkäri Tiina Tasmuthin artikkelia, jossa Tasmuth esittää, että ”hyvä saattohoito tekee eutanasian tarpeettomaksi”.
– Kevään aikana on alkanut vilkas keskustelu, jossa on pohdittu hyvän kuoleman kriteerejä. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn kannanotto korostaa saattohoidon ja palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon tukemista ja edistämistä, Aalto toteaa.
ETENEn kannanoton mukaan ”kuolema on hyvä, kun kuoleva saa lähtörauhan”.
– Tähän kuuluu myös potilaan hengellisten tarpeiden hoitaminen. Sielunhoidossa kuoleva saa selvittää suhteet läheisiinsä ja Jumalaan. Kuolemassa ”henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut” (Saarn. 12:7), Aalto kuvaa.
Aalto on ETENEn neuvottelukunnassa varajäsenenä sairaalasielunhoidon asiantuntija.
”Eutanasia ei voi olla menetelmä muiden joukossa”
Helsingissä toimivan saattohoitokoti Terhokodin johtaja Juha Hänninen pääsi helmikuussa otsikoihin ilmoittamalla kannattavansa eutanasian laillistamista tietyissä erityisen vaikeissa tilanteissa. Lääkäriliitto kuitenkin vastustaa edelleen eutanasiaa, joka on Suomessa rikos. Elämään-lehti haastatteli Terhokodin osastolääkäri Irja Öunia, joka ilmaisi olevansa eutanasiakysymyksessä Hännisen linjoilla. Öun kuitenkin totesi, ettei olisi itse valmis suorittamaan eutanasiaa, eikä olisi hänen mukaansa Hänninenkään. Lääkäriliiton johtaja Heikki Pälven mukaan (Ykkösen Aamu-tv 23.3.) lääkärit eivät ole ylipäänsäkään ”innostuneita siitä, että heidät velvoitettaisiin surmaamaan potilaita”.
Öunin mukaan ongelma on se, että vuoden aikana saattohoitokodissa hoidetaan muutamaa potilasta, joiden kärsimystä ei voida helpottaa mitenkään. Öun väittää jopa, että nukutuksessakaan ei jokaisen potilaan kohdalla ole yksiselitteistä, onko potilas oireeton.
– Täytyy keskittyä oirehoidon kokonaisuuteen. Jos koko järjestelmää kehitetään, suurin osa eutanasiaa ajattelevista luopuu ajatuksistaan, hän esittää.
Jos eutanasia laillistettaisiin, tulisiko siitä saattohoitomenetelmä muiden joukossa? Tulisiko virallinen taho samalla määritelleeksi, että elämä kärsimyksessä ei ole elämisen arvoista?
– Ei pitäisi kehittää mallia, jossa eutanasia olisi yksi menetelmä muiden joukossa, Öun vastaa.
Mutta laillistaminenhan tekisi siitä sellaisen.
– En näe että näin tapahtuisi. Eihän tilanne ole Hollannissa ja Belgiassa oikeastaan räjähtänyt käsiin. Eutanasiapäätöksen tulisi sisältää asiantuntijoiden arvio sekä potilaan oma päätös.
– Pelkohan siitä kyllä seuraisi, että eutanasiaa käytettäisiin liian kevyin perustein, Öun myöntää.
– Mutta elämä on niin arvokas, ettei kovin helposti lähdetä tarjoamaan helppoa kuolemaa.
”Kuolevat tarvitsevat kärsivällistä saattamista”
Kirkkokin otti kantaa eutanasiakeskusteluun. Piispa Seppo Häkkinen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä (2.3.2012):
”Eutanasian laillistaminen muuttaisi yhteiskuntaa ja suhtautumista kuolemaan. Kuolevat eivät tarvitse armokuolemaa, vaan kärsivällistä ja luotettavaa saattamista. Kuoleman läheisyydessä tarvitaan läsnäoloa, lämpöä ja rakkautta. Palliatiivinen sedaatio, potilaan vaivuttaminen uneen saattohoidon viimeisessä vaiheessa, saattaisi poistaa eutanasian tarpeen.”
Eutanasia on laillisesti mahdollistettu Hollannissa ja Belgiassa. Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa on säädetty ”Death with dignity act”, eli lääkäri saa antaa potilaalle tappavan lääkemäärän, jonka potilas ottaa itse. Eutanasialakia seuranneiden viiden vuoden aikana raportoitiin Hollannissa yhteensä 10 319 eutanasiaa (väkiluku 16,6 milj.) ja Belgiassa 1 917 (väkiluku 10,8 milj.).
Lisää eutanasiasta Elämään-lehden numerossa 5/2012.
