Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi virallisten kolehtien määräytymisperusteet tänään Oulussa.
Kun kolehtia määrätään, arvioidaan myös järjestön tai kolehdin anojan tekemän työn vaikuttavuutta koko kirkon kannalta.
Kirkon kolehdit nousi julkisuuden valokeilaan, kun yksittäiset seurakunnat vastustivat Suomen Raamattuopistolle kerättävää kolehtia vastoin kirkkohallituksen ohjeita.
Kolehdin anojan on kirkkohallituksen mukaan otettava huomioon kirkon yhteiset päätökset. Järjestön tekemää työtä ja sen merkitystä kirkolle arvioidaan kokonaisuutena.
Kirkkohallituksen määräämät kolehdit ryhmitellään kolmeen kategoriaan.
Ensimmäisenä ovat pakolliset ja tiettyyn päivään sidotut kolehdit, toisena ovat pakolliset, mutta seurakunnan harkinnan mukaan tiettynä ajanjaksona kerättävät kolehdit sekä kolmantena suosituskolehdit, joita seurakunta voi halutessaan sijoittaa omassa päätösvallassaan oleville kolehtipyhille.
Kantopäivää ei voi muuttaa
Täysistunto linjasi myös, ettei kolehdin kantopäivää voi muuttaa ilman painavaa syytä.
Erityistapauksia ovat esimerkiksi seurakunnan erityinen kirkkopyhä tai paikkakunnalla tapahtunut onnettomuus, jolloin kolehti kerätään viralliseen kohteeseen painoarvoltaan vastaavana pyhänä. Siirrosta on ilmoitettava kirkkohallitukselle.
Samoin linjattiin, että kolehti tulee kantaa kolehtikohteelle seurakunnan kaikissa kirkoissa niiden pääjumalanpalveluksissa. Pääjumalanpalvelus ei ole sidottu kellonaikaan vaan pääjumalanpalveluksia ovat kaikki ne jumalanpalvelukset, joissa käytetään kirkkokäsikirjan mukaisia kaavoja.
Kirkkohallituksen määräämien kolehtien osuus kaikista käytettävistä kolehtipäivistä on noin puolet. Kirkkohallitus päättää syyskuun täysistunnossa, mihin yleisiin tarkoituksiin kolehteja kannetaan.
