Kauhajoki-hankkeen loppuraportti: Perimmäiset kysymykset pinnalla

 

Kauhajoen kirkko. KUVA: Wikimedia Commons

Kirkon Kauhajoki-hankkeen loppuraportti on julkaistu. Raportti kuvaa Kauhajoen koulusurmien jälkeisiä tapahtumia ja kirkon toimintaa järkyttävän tapahtuman kokeneiden ihmisten rinnalla.

Loppuraporttiin on myös kirjattu omaisten hengellisiä kysymyksiä. Raportti kertoo, että tieto tapahtumista levisi nopeasti ja kirkon työ alkoi välittömästi.

Hanketta vetänyt pastori Markku Orsila toivoo, että raportista olisi apua ja ajateltavaa muillekin kriisitilanteisiin joutuneille ihmisille tai kriisitehtävissä esimerkiksi työnsä kautta mukana oleville.

Kauhajoella seurakunta kutsui kaikki työntekijät töihin ja Lapuan hiippakunnassa valmistauduttiin nopeasti lähtöön Kauhajoelle, raportissa kerrotaan. Vaasan henkisen huollon ryhmä (HeHu) lähti ripeästi kohti Kauhajokea. Keskeiset ministeriöt ja Kirkkohallitus olivat yhteydessä ja kirkon viesti oli, että kirkon työntekijät ovat aloittaneet avustustyön.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Raportin mukaan tapahtumakoulun oppilaitospappi sai tiedon ampumisesta heti klo 11 jälkeen ja Kauhajoen naapuriseurakunnissa havahduttiin nopeasti tarjoamaan apua.

Ensimmäisenä iltana näkyvin ja vaikuttavin kirkon ponnistus oli Kauhajoen kirkon ovien avaaminen ja ihmisten kutsuminen hartaus- ja muistohetkeen, joka alkoi klo 19. Kirkon työntekijöitä oli paikalla kymmeniä. Pääosin työvoima oli Kauhajoen seurakunnan työntekijöitä

”Elämä on toisenlaista”

Raporttiin on kerätty nimettöminä läheisensä menettäneiden kokemuksia. Monet kysyvät edelleen miksi-kysymyksiä ja opettelevat elämään järkyttävän tapahtuman jälkeen. Moni on kokenut oman perheen suuren voimavarana. Toisaalta huoli läheisten menettämisestä on lisääntynyt.

 ”Elämästä puuttuu niin paljon, ettei sen määrää pysty kuvaamaan. Huolimatta siitä, että minulla on muitakin lapsia. Perhe tuntuu niin pieneltä. Uskon kuitenkin, että seuraat meidän elämää sieltä jostakin”, eräs kirjoittaja kertoo.

 ”Olen kiitollinen perheestäni, se on suurin voimavara ja kannustus jatkaa elämää, tämä on kuitenkin niin toisenlaista elämää, kuin koskaan ennen”, toinen kuvailee.

 Joillekin kokemus taas sai aikaan sen, ettei enää murehdi niin paljon. Osa kokee myös päässeensä kuoleman pelosta eroon.

 – Tämä, jos voi sanoa, opetti, että en enää murehdi niin paljon muita lapsia. Kun he lähtevät jonnekin, että jos sattuu jotain. Kumminkin uskon, että se on Jumalan kädessä.

 ”Pelon väheneminen näyttää liittyvän myös siihen luottamukseen, että joskus kuoleman rajan takana saadaan vastaukset niihinkin kysymyksiin joihin vastausta ei nyt tule. Oma katoavaisuus ja elämän hauraus ovat tulleet joillekin todemmiksi. Vain hetki täällä muutenkin eletään. Oma loppu tuntuu olevan lähempänä kuin aiemmin”, pohtii raportin kirjoittaja Markku Orsila.

 Hankkeen työ on madaltanut kynnystä ottaa hengelliset asiat puheeksi. Työntekijät ovat tavanneet eri ihmisiä yli kahden vuoden ajan. Vaadittava tuttuus on syntynyt hiljalleen matkan aikana. Hengelliset asioiden pohtiminen, kuten koko jälkihoito, täytyy olla riittävän pitkäkestoista. Tähän tarpeeseen erillinen hanke on hyvä ratkaisu,” Orsila arvioi Kauhajoki-hanketta.

Kauhajoen koulusurmat on yksi Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtuneista joukkosurmista Raumanmeren, Myyrmannin ja Jokelan joukkosurmien ohella. Kauhajoen välikohtauksessa sai surmansa yksitoista ihmistä tekijä mukaan lukien 23. syyskuuta 2008 Kauhajoella.

 

Lue Kauhajoki-hankkeen loppuraportti tästä