Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Juice Leskisen musiikin esittäminen kirkossa sai aikaan riidan Tampereella

 

Ensimmäinen Juice-kirkko Tampereen tuomiokirkossa keskiviikkoiltana 20.11.2013. Kuva: Hannu Jukola

Viime viikolla nousi esiin jälleen kiistaa siitä, millaista musiikkia kirkossa saa soittaa. Tampereella urkuri Henri Hersta erosi erimielisyyksien takia työstään tuomiokirkkoseurakunnan kanttorina.

Tampereella on järjestetty muutamaan otteeseen suosituksi osoittautuneita ”Juice-kirkkoja”, joissa on esitetty Juice Leskisen musiikkia Tampereen tuomiokirkossa. Ensimmäinen konsertti keräsi syksyllä 2013 tuomiokirkon täyteen: tulijoita oli yli 2000 eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet edes sisälle. Edellinen Ollaan ihmisiksi -niminen vastaavanlainen konsertti järjestettiin viime syyskuun 4. päivä ja tulijoita oli jälleen runsaasti.

Juice Leskisen (1950-2006) kappaleet eivät ole varsinaisesti hengellistä musiikkia, mutta monitulkintaisuutensa vuoksi jotkin ovat sellaisiksikin tulkittavissa. Leskiselle uskonasioiden pohdiskelu ei suinkaan ollut vierasta. Uskontoaiheisia kappaleita syntyi runsaasti ja niitä on koottu esimerkiksi Tuomaksen evankeliumi -nimiselle levylle, joka on julkaistu vuonna 2003.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Juice-kirkon kaava

Leskisen musiikkia esittämään on saatu nimekkäitä artisteja. Esiintyjien kokoonpanossa alttarilla on ollut mm. sellaisia nimiä kuin Heikki Salo, Mikko Siltala, Mika Sundqvist, Costello Hautamäki, Mikko Alatalo, Kati Pellinen, Juri Lindeman ja Eero Alatalo. Ohjelmistoon on kuulunut monipuolisesti kappaleita Leskisen uran varrelta.

Musiikin teemoja Juice-kirkossa ovat täydentäneet lyhyet rukoukset ja raamatunjakeet, jotka pastorit ovat tilaisuuteen yhdessä muusikoiden kanssa valinneet. Epäilylle, uskolle ja rakkaudenkaipuulle on kirkkoillassa annettu tilansa Leskisen sanoitusten kautta. Juice-kirkossa on kerätty myös kolehti, ja rahaa on kertynyt tuhansien kävijöiden ansiosta runsaasti.

Kiistaa kirkkoon sopivuudesta

Vaikka tamperelaiset Juice-kirkon ideasta tuntuvat tykkäävänkin, kaikkia se ei miellytä. Aamulehden mukaan huippu-urkuri Henri Herstalle Juicen populaarimusiikin esittäminen kirkonmenoissa kirkkomusiikkina oli niin sanottu viimeinen niitti jo pidempään kehittyneessä kirkkomusiikkikiistassa.

Herstalla ja tuomiorovasti Olli Hallikaisella oli jo aiemmin ollut vakavia erimielisyyksiä siitä, millainen musiikki on soveliasta kirkkoon. Vaikeuksia on ollut esimerkiksi sen suhteen, minkä on ajateltu olevan soveliasta vihkimismusiikkia Herstan kannattaessa perinteisempää linjaa siinäkin. Kiistat kuitenkin kärjistyivät lopulta Juice-konsertteihin, joita Hersta vastusti ja Hallikainen puolusti.

Tulkinnanvaraista

Suomen Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtajan Eero Hannin mukaan asia on kaksijakoinen:

– Ei ole helppoa sanoa mikä tässä on oikein ja mikä väärin. 1700-1800 -lukujen musiikki, jota nyt pidämme klassisena musiikkina, saattoi olla aikansa iskelmää.

Kirkkoherra on kuitenkin se, joka kussakin seurakunnassa päättää kirkkorakennuksissa soitettavasta musiikista.

– Onhan näitä kaupallisia joululaulukiertueitakin, joista eivät kaikki kirkkoherrat pidä. Joulumusiikki kuitenkin useimmiten on hengellistä, Hanni toteaa.

Taideyliopiston lehtorina kirkkomusiikin ja urkujen aineryhmässä toimiva Timo Kiiskinen näkee Leskisen musiikin käyttämisen kirkonmenoissa positiivisena asiana. 

– Kotkassa työskennellessäni suuri nimi oli Junnu Vainio ja hänen sanoituksiaan hyödynnettiin kirkkomusiikissa. Eräs kirkkoherra piti Katri Helenasta ja ”Anna mulle tähtitaivas” sanoituksineen sopikin hyvin kirkkoon. Tampereen ollessa Leskisen keskeistä vaikutusaluetta hänen musiikkinsa kiinnostaa ihmisiä edelleen. En näkisi mitenkään huonona asiana, että vaikka Ylöjärvellä hyödynnettäsiin jumalanpalveluksissa Eppu Normaalin musiikkia mahdollisuuksien mukaan, Kiiskinen kommentoi. 

Kiiskisen mukaan tärkeää on se, että musiikki sopii liturgiaan eikä häiritse hartaudenharjoitusta: musiikin on sovittava kirkossa esitettäväksi erityisesti sanoitukseltaan. Kaikki sanoitukset eivät kirkkoon sovi, musiikkityylien suhteen ollaan nykyään avarakatseisempia.

– Luther esimerkiksi ei kategorisoinut musiikkia ”pyhempään ja pahempaan”. Kirkkomusiikki on aina hyödyntänyt maallista musiikkia, etenkin niiden tarttuvia melodioita. Niihin on vain tehty sopivat sanat, Kiiskinen toteaa. 

Lähteet: Yle, Iltalehti