Joka yhdeksäs maailman kristitty kokee vainoa – Intiassa ja Kiinassa uskonnonvapaus heikentynyt

 
Afganistanissa huono uskonnonvapaustilanne

Uskonnonvapaustilanne Afganistanissa on lähes yhtä huono kuin Pohjois-Koreassa, joka on ykköstilalla kristittyjen vainoa mittaavassa World Watch List 2019 -raportissa. Kuva: Open Doors

Yhteensä 245 miljoonaa kristittyä kärsii vakavasta vainosta. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Open Doors -järjestön julkaisema tämän vuoden World Watch List raportoi, että maailman väkirikkaimmat valtiot Kiina ja Intia rajoittavat yhä enemmän kristittyjen uskonnonvapautta.

World Watch List (WWL) seuraa kristittyjen uskonnonvapaustilannetta 150 maassa. Listaus perustuu laajoihin maaedustajien lausuntoihin sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiin. Vuoden 2019 World Watch List on koottu ajanjaksolta 1.11.2017–31.10.2018.

Suomi sydämellä 2019

Tutkimus osoittaa, että seuratuista 150 maasta 73:ssa kristityt kokivat äärimmäistä, erittäin vakavaa tai vakavaa vainoa. Vuosi sitten näitä maita oli 58.

Kun kaikki tutkimuksen kohteena olleet maat huomioidaan, joka yhdeksäs kristitty maailmassa kokee vakavaa vainoa. Viime vuonna luku oli joka kahdestoista. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Eniten vainoa koettiin Aasiassa, johon YK:n määritelmän mukaan kuuluu myös Lähi-itä: siellä vainoa
koki joka kolmas kristitty. Afrikassa joka kuudes ja Latinalaisessa Amerikassa joka 21. kristitty joutui vainon kohteeksi.

– Uskonnonvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Siellä missä uskonnonvapaus ei toteudu, harvoin toteutuvat muutkaan ihmisoikeudet. World Watch List ei siis kerro vain yhden uskontoryhmän asemasta vaan heijastaa laajempaa yhteiskunnallista tilannetta, Open Doors Finland ry:n toiminnanjohtaja Miika Auvinen
toteaa.

Pahiten kristittyjen uskonnonvapautta rajoitetaan edelleen Pohjois-Koreassa, joka on ollut sijalla 1. vuodesta 2002 lähtien. Pohjois-Koreaa seuraavat viime vuoden tapaan Afganistan ja Somalia, joista kummassakaan ei toimi julkisesti yhtään paikallista kirkkoa. Libya on noussut sijalle 4. Seuraavina
tulevat Pakistan, Sudan, Eritrea, Jemen ja Iran. Intia on noussut sijalle 10.

Intian ja Kiinan tilanne on heikentynyt

Intia on sijalla 10

Intia on noussut viime vuoden 11. sijalta
kärkikymmenikköön, korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Viime vuosina Intian kristittyyn vähemmistöön on kohdistunut yhä räikeämpää syrjintää, vainoa ja väkivaltaa. Taustalla on hindunationalistisen BJP-puolueen murskavoitto vuoden 2014 parlamenttivaaleissa. BJP-puolue on asettanut tavoitteekseen tehdä Intiasta hinduvaltion vuoteen 2021 mennessä. Hindunationalistisen ideologian mukaan vain hindu voi olla intialainen. Tämän seurauksena esimerkiksi kahdeksassa maan 29 osavaltiosta on säädetty laki, joka kieltää kääntymisen
kristinuskoon.

Etenkin Intian maaseudulla väkijoukot ovat tuhonneet kirkkoja, pahoinpidelleet ja tappaneet kirkon johtajia, joissakin tapauksissa myös raiskanneet heidän vaimonsa ja lapsensa – ilman rangaistusta. Usein kristitty, joka on tehnyt rikosilmoituksen itseensä, omaisuuteensa tai seurakuntaansa kohdistuneesta
väkivallasta, onkin joutunut syytteeseen väitetystä “hindujen pakkokäännyttämisestä”. Kristittyjen ohella vainon kohteeksi ovat joutuneet myös muut maan vähemmistöuskontojen edustajat kuten muslimit ja sikhit.

Kiina on noussut sijalta 43 sijalle 27

Kiinassa kristittyjen tilanne on pahin yli vuosikymmeneen. Kaikkea uskonnollista toimintaa seurataan ja rajoitetaan entistä voimakkaammin. Julkisten valvontakameroiden käyttö ja uusi kasvojentunnistusteknologia on viritetty Kiinassa huippuunsa, mikä mahdollistaa kansalaisten kattavan seurannan.

Noin 100 miljoonan jäsenen kristillinen kirkko Kiinassa on suurin sosiaalinen voima, joka ei ole kommunistipuolueen (89 miljoonaa jäsentä) suorassa valvonnassa. Virallisten tietojen mukaan 10 % joidenkin alueiden asukkaista on kristittyjä. Alkuvuodesta 2018 Kiinassa astuivat voimaan uudet säädökset,
jotka rajoittavat muun muassa uskonnon ilmaisemista ja käännyttämistä internetissä sekä lasten ja nuorten parissa tehtävää kristillistä työtä. Presidentti Xi Jinpingin mukaan niillä turvataan kansalaisten uskonnonvapaus, mutta käytännössä toimilla lisättiin kansalaisten uskonnollisen toiminnan valvontaa. Uuden lain soveltamista valvoo kommunistinen puolue eikä hallitus, mikä näkyy myös tilastoissa: Nyt noin puolet Kiinan kristityistä kärsii jonkinlaista vainoa, kun edellisen seurantajakson määrä oli noin 20 %.

Venäjä nousee 50 maan joukkoon

– Kiinan ja Intian ohella on syytä huomioida Venäjän nousu sijalle 41 tänä vuonna. Syynä ovat valtion kiristämä lainsäädäntö etenkin ei-ortodoksisia kirkkokuntia kohtaan (2% väestöstä) sekä Kaukasian alueilla kristittyihin kohdistuva vaino, joista esimerkkeinä ovat Dagestanin ja Tsetsenian alueilla tehdyt islamisti-terroristien iskut kirkkoihin keväällä 2018, Auvinen kiteyttää.

Nigeriassa murhattu ennätysmäärä kristittyjä

World Watch List 2019 -raportin mukaan 4 136 kristittyä surmattiin uskonsa vuoksi kuluneella tutkimusjaksolla. Peräti 90% (3 731) näistä murhista tapahtui Pohjois- ja Keski-Nigeriassa, joissa islamistiryhmittymät ovat tuhonneet kokonaisia kristittyjen kyliä. World Watch -listaukseen päätyvät vain todennetut surmatapaukset, joissa syy-yhteys henkilön uskonvakaumuksen ja henkirikoksen välillä on ilmeinen. Kristillisen uskonsa tähden kuolleiden määrä on siis todennäköisesti paljon suurempi.

Listan suurimmat nousijat

Myanmar (Burma) nousee sijalle 18 sijalta24.

Keski-Afrikan tasavalta nousee sijalle 21 sijalta 35.

Algeria nousee sijalle 22 sijalta 42.

Kiina nousee sijalle 27 sijalta 43.

Indonesia nousee sijalle 30 sijalta 38.

Listan suurimmat laskijat

Irak putosi sijalle 13 sijalta 8.

Malesia putosi sijalle 42 sijalta 23 mutta keräsi vain 5 pistettä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Muualla vaino on siis lisääntynyt.

Uudet tulokkaat

Marokko nousee sijalle 35 sijalta 55 etupäässä parantuneen tiedonsaannin johdosta.

Venäjä nousee sijalle 41 sijalta 54.

World Watch List 2019:n tutkimusmenetelmät

Vainolla tarkoitetaan World Watch List -tutkimuksessa rajoituksia,
syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Tämä sisältää vihamieliset asenteet, sanat ja teot kristittyjä kohtaan.

World Watch List laaditaan tutkimalla viittä elämän eri osa-aluetta,
joilla kristillisen uskon harjoittamista rajoitetaan eri maissa. Näitä osa-alueita ovat: vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa ja seurakuntana. Listauksessa tutkitaan erikseen myös kristittyihin kohdistuvaa väkivallan ilmenemistä, kuten surmatapauksia ja kirkkojen tuhoamista.

World Watch List (WWL) on julkaistu vuodesta 1992 alkaen vuosittain. Listalle on koottu tietoa kristittyjen tilanteesta 150 maassa. Listauksen tiedot perustuvat maiden edustajien lausuntoihin sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiin. Kansainvälinen uskonnonvapauden instituutti (IIRF, International Institute for Religious Freedom) on auditoinut eri maiden pistemäärien laskemiseksi kehitetyt menetelmät ja maiden välisen vertailun.

Open Doors