KATSO: Irti lukutaidottomuuden häpeästä

 
Nainen kirjoittaa taululle

Samaan aikaan kun me suomalaiset juhlimme Agricolaa, maailmassa on edelleen peräti 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Pahinta lukutaidottomuudessa on, että muita heikommat mahdollisuudet periytyvät lukutaidottomien äitien lapsille.

9.4. juhlitaan suomen kirjakielen luojaa Mikael Agricolaa. Pernajalla syntynyt Agricola oli suutarin lahjakas lapsi. Hänet lähetettiin jo lapsena kouluun ensin Viipuriin ja myöhemmin Saksaan.

Koulutetusta Agricolasta varttui Turun piispa, joka loi ja painatti todennäköisesti täysin omakustanteisesti ensin ABCkirian (Aapisen) ja myöhemmin Se Wsi Testamentin eli Uuden Testamentin. Nämä teokset loivat pohjan kansansivistykselle.

TV7 neliöb 24.11.-10.12.MJa

Monilta kieliltä puuttuvat edelleen paikalliset ”agricolat”. Maailman yli 7000 kielestä ei läheskään kaikille ole luotu kirjakieltä, eikä niillä ole tarjolla koulutusta.

Tilannetta pyrkii osaltaan muuttamaan Pipliaseuran ohjelma Lukutaitoa naisille Afrikassa.

Ainoa, joka ei päässyt kouluun

Miltä tuntuu olla lukutaidoton aikuinen? Sen osaa tarkalleen kertoa 22-vuotias Wini Magava Tansaniasta.

– Kun äitini sai kaksoset, perheeni oli sitä mieltä, että minun olisi lopetettava koulu ja autettava äitiä kotona kaksosten kanssa. En ymmärtänyt siihen aikaan mitä tein. Myöhemmin jopa kaksoset pääsivät kouluun, vain minä en päässyt. Olen pohtinut myöhemmin paljon sitä, miksi juuri minut valittiin, miksi juuri minulle kävi näin, kertoo Wini Magava.

Winistä tuli myöhemmin itsestäänkin äiti. Vuonna 2019 hän sai Pipliaseuralta toisen mahdollisuuden: Wini pääsi lukutaitoluokkaan.

– Naapurini pilkkasivat minua, että lintsaan kotitöistä menemällä kouluun. He olivat varmoja, etten oppisi lukemaan. Nyt he ovat puolestani onnellisia, että osaan lukea ja käyttää esimerkiksi kännykkää.

Winin suuri unelma on, että myös hänen lapsensa pääsisivät hyvään kouluun. Naisen lukutaidolla ja lasten kouluttautumisella on myös tutkimusten mukaan suora yhteys: lukutaito aloittaa perheessä hyvän kierteen.

Lukutaito mahdollistaa myös esimerkiksi Raamatun lukemisen itse. Se edistää tietoisuutta omista ja muiden oikeuksista. Lukutaito saakin usein aikaan hyvän kierteen koko yhteisössä, ja se on tutkitusti ase huono-osaisuutta vastaan.

Wini Magava
Tansanialainen Wini Magava joutui tilanteeseen, jossa kaikki muut hänen perheessään pääsivät kouluun – paitsi hän.

Häpeä omasta äidinkielestä

Ari Vitikainen työskentelee Suomen Pipliaseuran lukutaitotyön asiantuntijana. Hän koordinoi Lukutaitoa naisille Afrikassa –ohjelmaa ja valmistaa lukutaitomateriaaleja luokkia varten yhdessä SIL international konsulttien sekä kohdekielen äidinkielisten puhujien kanssa.

– Pipliaseura käyttää lukutaitotyössä aina paikallisia osaajia. Vähemmistökieliä ei useinkaan arvosteta. Niiden puhujat saattavat usein jopa hävetä omaa äidinkieltään. Kirjakielen kehittäminen ja lukutaitotyö vähemmistökielillä yhdessä paikallisten kanssa antaa kielille arvostusta. Työllä on siten voimauttava vaikutus niin yksilön kuin koko yhteisön kannalta, Vitikainen kertoo.

Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma on käynnissä Malawissa, Etiopiassa, Keniassa, Namibiassa ja Tansaniassa. Jo reilut 5000 naista on oppinut lukemaan ohjelman ansiosta sitten sen pilotoinnin vuonna 2017.

Lukutaito on ihmisoikeus – myös korona-aikaan

Viime vuosi on sujunut koronan merkeissä, mutta lukutaitotyötä se ei haitannut. Päinvastoin: korona-aika kasvatti paikallisten osaajien osuutta projekteissa.

– Korona-aikana paikalliset tiimit ovat pitäneet opettajankoulutuksia ja järjestäneet lisälukutaitomateriaalintekotyöpajoja itsenäisesti, ulkomaisten konsulttien tukiessa heitä etänä. Vastuun ja tietotaidon siirtyminen paikallisiin käsiin on keskeinen tavoite Lukutaitoa naisille Afrikassa ohjelmassa, ja korona aika on nopeuttanut tätä prosessia entisestään, kertoo Vitikainen.

– Lukutaito omalla äidinkielellä on ihmisoikeus.

Alkavana keväänä kävellään

9.4. vietetään Agricolan päivää, jolloin on perinteisesti nautittu Agricola-leivoksia lukutaitotyön puolesta. Tänä vuonna niitä ei luonnollisesti saa kahviloista, mutta leipomalla itse reseptin mukaan – meillehän reseptin lukeminen on itsestäänselvyys – voi nytkin muistaa niitä naisia, joilla lukutaitoa ei ole.

Agricola-viikolla alkaa myös huhti–syyskuulle ajoittuva Agricola-kävely Pernajasta Turkuun noudattaen viranomaismääräyksiä. Lenkkitossut voi kuitenkin laittaa jalkaan missä päin Suomea tahansa ja lähteä omalle Agricola-kävelylle vaikkapa kotiovelta käsin. Kävellessä voi yksin tai ystävän kanssa turvaetäisyyksin samalla paneutua pyhiinvaelluskorttien teemoihin. Teemoja on kaikkiaan seitsemän, ja ne virittävät sellaisiin aiheisiin kuin kiitollisuus, kiireettömyys, vapaus, yksinkertaisuus, huolettomuus, hengellisyys ja jakaminen.

Katso video Wini Magavan tarina

Lisätietoja Agricola-kampanjasta: agricola.fi

Kuva ja video: Katri Saarela, teksti: Suomen Pipliaseura

Suomen Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma toteutetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin sekä yksityislahjoittajien tuella. Lukutaitotyötä koordinoivat paikalliset Pipliaseurat yhteistyökumppaneinaan kirkot sekä paikallishallinto.