Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Ilmakehäprofessori: ”40 vuotta aikaa pelastaa maapallo”

 

Markku Kulmala. Kuva: Taneli Törölä

Vuoden professori 2012 Markku Kulmala tutkii aerosoleja eli äärimmäisen pieniä hiukkasia. Ne vaikuttavat olennaisesti maapallon tulevaisuuteen.

Tuoreessa Elämään-lehdessä hän kertoo, että ihmiskunnalla on nyt 40-50 vuotta aikaa toteuttaa iso elämäntaparemontti. Muuten seuraa katastrofi.

Yksittäistä ihmistä Kulmala kehottaa istuttamaan puita, koska ne auttavat Maapallon ilmastoa selviytymään.

Markku Kulmalan tutkimuskohteet, aerosolit, ovat hiukkasia, joiden halkaisija vaihtelee millimetrin miljoonasosasta kymmenesosamillimetriin. Aerosoleja on esimerkiksi teollisuuden päästöissä, siitepölyssä, meren pärskeissä ja tulivuorten tuhkassa. Myös bakteerit ja virukset ovat aerosoleja. Huoneilmassa nähtävät pölyhiukkasetkin ovat aerosoleja, tosin jättimäisiä.

Aerosoleja on hyviä ja huonoja. Hyvät viilentävät maapalloa ja huonot lämmittävät. Hyvät aerosolit muun muassa ”sirottavat näkyvää valoa” ja tekevät pilvistä paksumpia, jolloin pilvet heijastavat yhä suuremman osan auringonsäteilystä takaisin avaruuteen. Huonot aerosolit eli ihmisten tuottamat ilmakehän nokihiukkaset sen sijaan imevät itseensä auringonsäteilyä ja lämmittävät siten ilmastoa.

IK-opisto Neliöb. 20.5.-2.6.

Kulmala on tutkimuksissaan keskittynyt hyviin aerosoleihin. Vuonna 1997 hän havaitsi työryhmineen ensimmäisenä maailmassa, että metsät tuottavat hyviä aerosoleja. Nyt hänen ”porukkansa” käsittää 150 tutkijaa ja ryhmä on alallaan maailman merkittävin.

Meillä on monipuolista tutkimusta, mutta henkilökohtaisesti keskityn kahteen asiaan: pienimpien aerosolihiukkasten syntyyn, kasvuun ja kuolemaan sekä siihen, mitä metsät tekevät, kun hiilidioksidi lisääntyy, Kulmala kertoo.

– Hiilidioksidin lisääntyessä fotosynteesi voimistuu samoin kuin ”hiilinielukin”, jolloin metsät tuottavat yhteyttämisensä sivutuotteena erilaisia hiilivetyjä. Hiilivedyt osallistuvat aerosolihiukkasten muodostumiseen ja kasvuun. Mitä enemmän hiilidioksidia ja lämpöä, sitä enemmän metsät kasvavat ja yhteyttävät.

Ja sitä suuremmiksi hyvät aerosolit kasvavat.

– Metsä on hyvä termostaatti, varsinkin tällainen meikäläinen havumetsä, Kulmala kertoo.

”40 vuotta aikaa toimia”

Kulmalan mukaan metsien aerosolituotanto saattaa hidastaa ilmastonmuutosta ”niin paljon, että meillä on hyvinkin aikaa vähentää päästöjä”. Ei aikaa kuitenkaan loputtomasti ole.

– Jos tätä menoa jatkuu, meillä on 40-50 vuotta aikaa toteuttaa iso muutos kaikessa toiminnassa. On vähennettävä fossiilista energiantuotantoa huomattavasti, mikä edellyttää elintason laskemista. Toinen vaihotehto on irrottaa toisistaan bruttokansantuote ja päästöt .

– Tai sitten on löydettävä uudet energiantuotantomuodot – oli se sitten aurinkoenergiaa tai yhteyttämisen synteettistä hyödyttämistä, Kulmala listaa.

– Jos kaikki jatkuu nykyisellä mallilla, lämpötila nousee, ilmasto muuttuu ja luonnonvarat loppuvat. Tulee suuri romahdus. Jos energiatuotannon muutosta ei saada toteutettua viidessäkymmenessä vuodessa, on vaikea sanoa kauanko ihmiskunta kestää. Todennäköisesti samalla syttyy myös ydinsota, jonka aiheena ovat viimeiset luonnonvarat.

Madonluvut on luettu. Mitä yksittäisen ihmisen kannattaisi tehdä? Valveutuneet ovat tarkkana hiilijalanjäljestä, yksityisautoilusta, kierrättämisestä ja lentämisestä. Onko väliä, mitä Suomessa tehdään, jos Kiina ja Yhdysvallat saastuttavat Pallon puhki joka tapauksessa?

– Jos haluaa olla pessimisti, ei todellakaan ole mitään väliä. Tosin voidaan ajatella myös, että millään ei ole väliä.

Asuipa ihminen missä päin maailmaa tahansa, hänen olisi näinä aikoina Kulmalan mielestä hyvä istuttaa puita.

– Puu vaikuttaa positiivisesti, koska se imee hiiltä ja kestää vuosikymmeniä. Toinen hyvä työ olisi se, että tuhlaisi mahdollisimman vähän ja söisi ostamansa ruuan.

– Mutta nämä kysymykset, että en vaikka lentäisi mihinkään…Jos minä en lennä, jättääkö se lentokone lentämättä? Iso joukko tietysti saisi lentokoneen jäämään kentälle. Mutta puiden istutus on kyllä suositeltavaa, se on selkeää.

– Edes kasvissyönti ei ole niin selkeä ekoteko, vaikka se lihansyöntiä parempi vaihtoehto onkin, Kulmala sanoo.

Elämään-lehdessä 5/2013 Markku Kulmala kertoo myös NMKY:ssä tekemästään avioliittotyöstä sekä suhteestaan kreationismiin.

 
Artikkelibanneri perussanoma