Hannu Hätönen tuntee ihmisten hädän

 

– Auttamistyöhön tarvittaisiin lisäkäsiä, sanoo Hyvä arki ry:n toiminnajohtaja Hannu Hätönen. Kuva: Sari Savela

Hyvä Arki ry on tarjonnut elintarvikeapua Espoossa jo 30 vuotta. Koronakriisi näkyy yhdistyksen toiminnassa pidentyneinä jonoina. Toiminnanjohtaja Hannu Hätönen on huolissaan yhteiskunnan arvojen kylmenemisestä.

Hannu Hätösen puhelin soi. Neljän lapsen äiti soittaa ja kysyy, josko naapuri voisi hänen puolestaan tulla noutamaan ruokakassin. Äidin lapsi on sairastunut, eikä hän siksi pääse itse paikalle. Hannu kuuntelee myötätuntoisesti ja pahoittelee, ettei se valitettavasti käy.

– Sitä ei voi sallia, sillä ihmiset alkavat heti käyttää hyväksi, Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kertoo.

Treen srk, neliöb 3.-16.4, MJa

Hyväksikäytöstä on kokemusta. Tavallisesti Hyvä Arki tarjoaa aamiaista vähävaraisille joka arkipäivä. Vuonna 2019 aamiaisella kävi yli 3000 ihmistä.

– Aamupala on avoin kaikille vähävaraisille. Jossain vaiheessa sinne alkoi kuitenkin tulla virolaisia rakennusmiehiä, bussi- ja taksikuskeja. Laitoimme aamiaiselle pienen kahden euron maksun, köyhät jäivät ja työntekijät lähtivät. Aamupalaa ei ole tarkoitettu työssäkävijöille.

Yleishyödyllinen Hyvä Arki toimii vanhassa purkukuntoisessa sairaalakiinteistössä.

– Haaveenani on löytää uudet tilat, käynnistää siellä työt ja jäädä eläkkeelle.

Jokin aika sitten huippukuntoiset, entisen hotellin, tilat olivat käsillä. Kaiken piti olla selvää, mutta sitten kaupungilta tuli ilmoitus, ettei tiloja vuokratakaan.

– Näin jo sieluni silmin lehtiotsikon: ”Espoo antaa vähävaraisille hotellin”, Hätönen kuvailee.

Laitoimme aamiaiselle pienen kahden euron maksun, köyhät jäivät ja työntekijät lähtivät.

Hätönen pitää tärkeänä, että köyhiä kohdellaan kauniisti ja kunnioittavasti. Hyvät ja toimivat tilat viestisivät arvostusta.

Ruokaa jaetaan viitenä päivänä viikossa. Koronakriisi näkyy pidentyneinä jonoina.

– Korona lisää ahdistusta ja nälkää. Ongelma pahenee koko ajan.

Vuonna 2019 ruoka-aputoimijalla oli 48 000 asiakaskäyntiä ja hävikkiruokaa jaettiin noin puoli miljoonaa kiloa. Ruoan lisäksi yhdistys jakaa elämän laatua nostavia tuotteita kuten vaatteita, kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita. Yhdistys jakaa viikossa yli 10.000 maskia.

– Kun aloimme jakaa maskeja, saimme uusia asiakkaita. Ihmiset huomasivat, että täältä saa myös ruokaa. Ruoka-apua ei markkinoida mitenkään.

Tuoreita rinkeleitä Espoon köyhille

Kun Hätönen aloitti Hyvä Arki ry:ssä vuonna 2004, yhdistys oli pahoin velkaantunut. Tulevaisuus näytti huonolta, eikä tilannetta parantanut se, että edellinen toiminnanjohtaja oli kertonut yhteistyökumppaneille kirjeitse työn loppumisesta.

Toimintaa alettiin kehittää järjestelmällisesti ja vuosien kuluessa Hyvä Arki ry:stä on kasvanut merkittävä ruoka-aputoimija.

– Saimme yhdistyksen hallitukseen uskovia ihmisiä ja aloimme myös rukoilla työn puolesta. Vähitellen velat muuttuivat saataviksi. Kaupunki alkoi oikeasti auttaa meitä ja pystyimme maksamaan velkoja pois.

Hyvät ja toimivat tilat viestisivät arvostusta.

Tällä hetkellä yhdistyksellä on 25 ruokaa toimittavaa sopimuskauppaa, minkä lisäksi yhteistyötä tehdään tukkujen ja maahantuojien kanssa. Isoin kumppani on HOK-Elanto.

Toimintakeskuksen käytäviä koristavat vaaleanpunaiset rinkelilaatikot. Niitä on monta. Keski-rinkeleiden omistaja Sami Haara on jo vuosien ajan toimittanut tuoreita rinkeleitä Espoon vähäosaisille. Yhteistyö Haaran kanssa alkoi, kun Hannu ja vaimonsa Anne osuivat Kuopiossa samaan hissiin Haaran kanssa. Haara oli aikaisemmin kuullut Hannua erässä tilaisuudessa. Hississä Haara tunnisti Hätösen samaksi mieheksi, joka oli puheessaan kehunut vaimoaan Annea. Niinpä Haara kysyi hississä, josko Hätösen seuralainen oli kehuttu Anne.

Hävikkiruokamarkkina on kehittynyt paljon viimeisen 15 vuoden aikana.

– Alkuaikoina kauppiaat saattoivat kokea, että hävikkiruoan antaminen vähentää kauppojen myyntiä. Niin ei ole käynyt. Nykyään kaupat ottavat itse yhteyttä.

Lisäkäsiä tarvittaisiin

Toiminta pyörii etupäässä vapaaehtoisten ja tukityöllistettyjen voimin.

– Auttamistyöhön tarvittaisiin lisäkäsiä, Hätönen toteaa.

Korona-aikana on uutisoitu, että ihmisten kiinnostus vapaaehtoistyöhön olisi kasvanut. Näkyykö se ruoka-aputoimijan työssä?

– Nyt on vallalla trendi, että on hienoa auttaa ihmisiä. Sitä kautta haetaan jonkinlaista sädekehää. Todellinen auttaminen ei ole lisääntynyt. Kun koronarokotukset tulevat, ihmiset palaavat normaaliarkeen.

– Toisaalta on paljon auttajia, joilla on sydän mukana. Heitä kunnioitan. He olivat mukana ennen koronaa ja ovat koronan jälkeen.

Auttamistyössä näkee yhteiskunnan nurjan puolen.

– Yhteiskunnan kahtiajako lisääntyy. On valtava kuilu tavallisten ja vähän parempien ihmisten välillä. Mielestäni yhteiskunnan arvomaailma on muuttunut julmemmaksi ja kylmemmäksi. Se, mitä sinulla on lompakossa, ratkaisee. Väärillä asioilla on merkitystä. Arvostus lähtee rahasta ja asemasta, ei ihmisyydestä.

Siitä Hätönen on kuitenkin iloinen, että yritykset kantavat nykyään enemmän yhteiskuntavastuuta kuin ennen. Se näkyy esimerkiksi auttamisena, josta ei odoteta vastapalveluksia.

Teksti: Sari Savela