Ala-asteella kiusattu Hanna kertoo, miten hänestä tuli kiusaaja. Kiusaamisenkierre kuitenkin katkesi Hannan omasta aloitteesta. Meni pitkään tajuta, miksi oli järkevintä lopettaa.
Teksti Helga Simola
Kuva Ravi Roshan/ unsplash.com
Eroon kiusaamisesta keinolla millä hyvänsä
Hanna oli ollut pitkään kiusattu ja väheksytty muutaman pojan silmissä. Hän halusi muuttaa tilannetta vihdoin, kun hänellä riitti rohkeutta siihen. Hän oli viidennellä luokalla, kun kouluun tuli uusi oppilas. Oppilas oli erilainen kuin muut ja ei siksi saanut kavereita kovinkaan nopeasti. Hanna halusi päästä eroon kiusaamisesta keinolla millä hyvänsä, joten keksi, että hän kääntäisi huomion tähän vielä tuntemattomaan oppilaaseen, jotta välttyisi itse kiusaamiselta.
”Onnistuin tavoitteessani liiankin tehokkaasti”
– Koin olevani rohkea ja itsevarma ihminen, joka sanoi mielipiteensä ajattelematta muita, Hanna kertoo noista ajoista.
– Minusta ei välitetty enää. Kukaan ei kiinnittänyt huomiota pukeutumiseeni tai puhetyyliini. Sain olla täysin oma itseni. Mutta millä hinnalla? Ei kiinnostanut.
Pian alkoi valjeta kiusatun oppilaan tilanne. Kiusaajien teot alkoivat vaihtua rajumpiin.
Jälkeenpäin ajateltuna
– Vuosien jälkeenkin muistan tuota tapausta aina, kun sattumalta tapaan tuon henkilön. Yritän olla mukava ja asiallinen. En halua muistella tekojani, vaikka tiedän, että joskus niistä saattaa tulla puhetta, Hanna kertoo ja jatkaa:
– En muista kuinka kauan kiusaamista häntä kohtaan kesti, mutta ikuisuudelta se tuntui. Ja yhä mietin, miksen vain mennyt juttelemaan, vaikka koulukuraattorille. Olen tullut siihen lopputulokseen, että olin liian itsevarma myöntämään, että tarvitsin apua.
Lue juttu kokonaisuudessaan osoitteesta Nuotta.com!
