Etiopia säästyi pahimmalta

 

Asiantuntijat odottivat heinäsirkkaparvien saapuvan Etiopiaan heinäkuussa, mikä olisi vaarantanut elintärkeät viljelmät. Heinäsirkkatilanne ei lopulta muodostunut Etiopiassa niin pahaksi kuin aluksi pelättiin.

Heinäkuussa Kylväjän työntekijä Daniel Tegene pyysi rukousta Etiopian puolesta. Sirkkoja vastaan taisteltiin tuhoamalla niiden toukkia erityisesti Etiopian pohjois- ja itäosissa. Myös etelästä Kenian puolelta raportoitiin parvien liikkeistä.

– Tällä hetkellä heinäsirkkaparvia on havaittu Etiopian itäisten osien lähettyvillä, muun muassa Djiboutin rajalla. Lukuisia parvia on vaeltanut maahan myös Jemenin puolelta, Tegene kertoo.
Etiopiassa on koettu epätavallisen sateinen jakso, mikä on mahdollistanut maanviljelyksen lisäämistä. Toisaalta joillain alueilla sateet nostattivat tulvia, minkä vuoksi monet joutuvat asumaan ilman suojaa ja kunnollista ruokaa.

– Pelkona on, että runsaat sateet lisäävät viljavan maan kasvua niin, että heinäsirkat saavat siitä oivan lisääntymis- ja kasvualustan syys-lokakuussa.

Etiopia reagoi koronaan ripeästi. Ensimmäinen tautitapaus kirjattiin maaliskuun puolivälissä, ja hallitus julisti hätätilan jo huhtikuun alussa. Etiopian suurimmissa kaupungeissa varotoimia noudatetaan vielä hyvin, mutta muualla eletään sen sijaan huolettomammin, lähes normaalisti.

– Suojausvälineistä on puutetta ja testaaminen on hidasta. Pätevää henkilökuntaa ei ole riittävästi, eikä tarvittavia resursseja heidän tukemisekseen taudin eturintamassa, Tegene toteaa.

Muun muassa käynnissä olevat maatalouden koulutusprojektit peruutettiin koronan takia. Lisäksi rahoittajat vaativat 25 prosentin leikkausta budjetista. Tämä vaikeutti normaalien toimintojen hoitamista.

– Hedelmäpuiden ja varjostukseen käytettävien puiden siemeniä pystyttiin onneksi jakamaan. Valitettavasti hostellitoiminta ja naisten lukutaito-ohjelma lopetettiin kesän ajaksi. Toiveissa on, että ne käynnistyvät syyskuun loppuun mennessä.

 
Kylvaja artikkelibanneri