Keskellä Espoota opiskellaan teologiaa pienessä kansainvälisessä oppilaitoksessa, josta moni ei ole kuullutkaan. Suomalaisista ja ulkomaalaisista koostuva opiskelijakunta opiskelee pääasiassa kansainvälisten opettajien johdolla. Yli 10 vuotta toiminut oppilaitos syntyi kahden pastorin tarpeesta.
Agricola Teologisen Seminaarin (ATS) rehtori Shaun Rossi ja vararehtori Mikko Sivonen olivat molemmat Espoossa asuvia seurakuntaistuttajia, joilla oli hätä. Uusiin kasvaviin seurakuntiin tarvittiin vastuunkantajia ja Raamatun opettajia, mutta mistä löytyisi päteviä ihmisiä? Molemmat olivat tehneet osan opinnoistaan ulkomailla ja heillä oli hyvät verkostot yliopistomaailmassa. He päättivät aloittaa oman koulutuksensa. Heidän itsensä lisäksi opetuksesta huolehtivat sekä kotimaasta että ulkomailta valikoidut opettajat. Rossi ja Sivonen ovat pastoreina paikallisseurakuntakeskeisiä. Koulua kehittäessään heille oli tärkeää laadukkaan opetuksen lisäksi se, että opetus valmentaisi myös käytännön työhön paikallisseurakunnassa.
Ulkomailta tulevien opettajien tuli olla siksi sitoutuneita oman paikallisen seurakuntansa toimintaan hyvän teologisen osaamisen lisäksi. Opiskelijoita rohkaistiin harjoitteluun omassa seurakunnassaan opintojen ohella. Joskus opiskelujen aloitus ATS:ssä avasi mahdollisuuksia työhön Rossin tai Sivosen luotsaamissa seurakunnissa.
Sana- ja Kristus-keskeisyys innostivat
United Community Church (UCC) on Espoossa ja Helsingissä toimiva, kasvava kansainvälinen seurakunta, jota Shaun Rossi on johtanut lähes parinkymmenen vuoden ajan. Kun englantilainen David Pike etsi englanninkielistä teologista koulutusohjelmaa, hän innostui ATS:ista osittain siksi, että se teki läheistä yhteistyötä UCC:n kanssa. Salomonsaarilla lapsuutensa viettänyt David teki suomalaisen vaimonsa Senjan kanssa nuorisotyötä Vapaakirkossa. Häntä innosti mahdollisuus työskennellä kansainvälisessä seurakunnassa opiskelun ohella ja saada kokemusta monikulttuurisesta työstä. Se oli työmuoto, johon pariskunta koki kutsua.
– Opintojen ja seurakuntatyön yhdistäminen oli minusta todella mielekästä, kertoo David Pike. Sain työskennellä siinä kontekstissa, johon opintoni liittyivät ja sain soveltaa oppimaani käytännössä. Oppimiskokemukseni oli siksi kokonaisvaltaisempi.
Agricola-seminaarissa Pike suoritti ensin alemman tutkinnon ja myöhemmin teologian maisterin tutkinnon. Valmistuttuaan hän siirtyi kansainvälisen seurakuntatyön tekijäksi Hämeenlinnan Vapaaseurakuntaan, jossa tavoitetaan ihmisiä evankeliumilla erityisesti erilaisten urheilulajien avulla.
-Alusta lähtien meille oli tärkeää se, että teologian opiskelu ja seurakuntatyö kulkevat käsi kädessä. Siksi kaikki ulkomailtakin tulevat opettajamme toimivat opetustyönsä ohella paikallisessa seurakunnassa, kertoo pastori Shaun Rossi, seminaarin rehtori.
Opinnot tehdään osittain etänä, mutta niihin kuuluu lähijaksoja paikan päällä Espoossa. Luennot järjestetään Espoon Valotalolla, jossa sijaitsee Espoon kristillinen koulu. Rossin johtama kansainvälinen seurakunta UCC pitää myös toimistoaan Valotalolla. Seminaarin pääopettajana toimii Shaun Rossin lisäksi teologian tohtori Mikko Sivonen.
– ATS:ssä innostavaa on Sana- ja Kristus-keskeisyys ja opiskelu klassisin sokraattisin menetelmin. Jokaisella koululla on omat ennakko-olettamuksensa. Me lähestymme todellisuutta klassisen kristinuskon silmin, niin kuin se on artikuloitu protestanttisessa uskonnäkemyksessä, erityisesti sen reformoidussa haarassa. Tutustumme kirkko- ja oppihistoriaan laajasti, jotta opiskelijat kasvavat ymmärtämään laajasti kristillistä uskoa, niin kuin se on artikuloitu vuosisatojen saatossa, kuvailee Sivonen.
– Perimmäinen tavoitteemme on kouluttaa oppilaamme Paavalin sanoin, ”Jumalan edessä koetuksen kestäviksi työntekijöiksi, joiden ei tarvitse hävetä työtään ja jotka jakavat totuuden sanaa oikein.”
David Pike ei ollut kuullutkaan reformoidusta teologiasta ennen kuin opiskeli ATS:issa.
– Opinnoissani fokus ei ollut reformoidussa teologiassa, vaan pikemminkin korkeassa Jumala- ja Raamattu-käsityksessä. Opiskelimme systemaattista ja raamatullista teologiaa. Meitä kehotettiin usein pureskelemaan asioita eli punnitsemaan oppimaamme, ennen niiden omaksumista.
Vieraanvaraisuus ihmiskaupan vastaisessa työssä
Vaikka suurin osa ATS:in käyneistä on pastoreita, on opiskelijoissa myös niitä, jotka soveltavat oppimaansa muussa hengellisessä työssä. Taina Moisander on tehnyt ihmiskaupan vastaista työtä Italiassa ja Suomessa Operaatio Mobilisaation (OM) kautta kymmenen vuoden ajan.
– Olin pohtinut jo pidemmän aikaa, että sopisivatko teologiset opinnot minulle? Rohkaistuin opiskelemaan, koska tajusin, että meillä on aina kristittyinä tarve tuntea Sanaa ja kyetä soveltamaan sitä.
Moisanderin työssä eteen tulee monia eettisiä kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Hän halusi vankempaa pohjaa, josta ponnistaa ihmiskaupan uhrien auttamistyössä. – Meidän itsemme on käytävä pohdinta ja etsintä läpi siitä mitä Sana todella opettaa kiperistäkin kysymyksistä, jotta voimme toimia kestävältä pohjalta.
Teologian maisterin lopputyössään Moisander tutki sitä, miten raamatullinen vieraanvaraisuuden käsite voi auttaa ihmiskaupan uhreja kotoutumaan. – Seurakunta on turvallinen perhe ja suoja varsinkin ihmisille, jotka ovat haavoittuneita. Se on luonteva paikka, jossa saa tulla hyväksytyksi ja nähdyksi. Sieltä on turvallista ponnistaa toteuttamaan sitä tehtävää, jonka Jumala antaa.
Opiskelijat kuvaavat yhteistä matkaa muiden opiskelijoiden kanssa antoisaksi. Kaikilla on erilainen seurakunta- ja kulttuuritausta, mikä antaa teologiasta keskusteluun rikkaan kirjon näkökulmia.
Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista kristittyjä on noin 40%. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajia on väestöstä nyt noin 24%. Tämä näkyy esimerkiksi katolisessa kirkossa Helsingissä, jossa suuri osa kävijöistä on muuttanut ulkomailta. Suurimmissa seurakunnissa maahanmuuttajat on huomioitu omissa työmuodoissa, josta hyvä esimerkki on helluntaiseurakunta Kontulan Metrokappeli. Seurakunnassa toimii lukuisia eri ryhmiä niin nepalilaisille, kongolaisille kuin venäjänkielisille.
Kansainvälisten seurakuntien määrä pk-seudulla on kasvanut, esimerkiksi UCC järjestää jumalanpalveluksia Espoossa, Helsingissä ja lähitulevaisuudessa myös Kirkkonummella. Kenties Suomen ensimmäinen kansainvälinen evankelinen seurakunta IEC kokoontuu Helsingissä kooten eri maalaisia kristittyjä viikoittaisiin jumalanpalveluksiin. Karismaattisempaa suuntausta edustaa kansainvälinen New Hope -seurakunta Espoossa. Pääkaupunkiseudulla on myös lukuisa joukko pieniä eri kansallisuuksia edustavia seurakuntia. On venäjänkielistä baptistiseurakuntaa sekä afrikkalaisten että filippiiniläisten perustamia seurakuntia. Kristikunnan tulevaisuus Suomessa näyttää monikulttuuriselta.
Teksti: Heidi Martikainen
