Kirjoittanut
Suomen Nigerian-suurlähetystössä työskentelevä Markku Laamanen kirjoittaa Ulkoministeriön raportissa, että köyhien alueiden kehittäminen Pohjois- ja Koillis-Nigeriassa tukisi terrorismin vastaista taistelua.
Nigerialaisen ääri-islamistisen Boko Haram -järjestön toiminta perustuu raakaan väkivaltaan, joka kohdistuu pääosin siviiliväestöön kolmessa Koillis-Nigerian osavalitiossa Bornossa, Yobessa ja Adamawassa. Nigerian presidentti Jonathan julisti niihin keväällä 2013 poikkeustilan, joka on edelleen voimassa.
Viime sunnuntaina Boko Haramin johtaja Abubakar Shekau nimitti hallitsemansa alueen Pohjois-Nigeriassa ”islamilaiseksi valtioksi”. Maaseudun siviiliväestön lisäksi Boko Haram on tehnyt iskuja maan pääkaupungissa Abujassa.
Nigerian armeijan on ollut vaikea saada järjestöä kuriin. Niinpä kuluvan vuoden aikana Pariisissa ja Lontoossa on järjestetty kokoukset, joihin osallistuivat kaikki Nigerian naapurimaat sekä Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, EU ja YK.
”Kokousten tavoitteena oli yhdistää alueen voimat taistelussa Boko Haramia vastaan. Isäntämaat lupasivat muun muassa koulutusta Nigerian armeijalle sekä tiedusteluyhteistyötä alueen valtioiden kanssa”, Markku Laamanen Suomen suurlähetystöstä Abujasta kirjoittaa.
”Kuitenkin menneet 12 vuotta ovat osoittaneet, ettei sotilaallinen voitto Boko Haramista ole helppo tie. Toistaiseksi Boko Haram on kieltäytynyt rauhanneuvotteluista Nigerian hallituksen kanssa.”
”Laaja ohjelma Pohjois- ja Koillis-Nigerian köyhien alueiden kehittämiseksi, mukaan lukien työllisyys-, koulutus- ja tasa-arvokysymykset, on tarpeen ja samalla tukisi yhteiskunnallisen kehityksen myötä terrorismin vastaista taistelua”, Laamanen näkee.
Koko tekstin Ulkoasianministeriön kehityspolitiikka-alasivulta voit lukea tästä linkistä.
