Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Viikon kohokohta

 

Vaikka tapahtumasta on ehtinyt vierähtää jo muutama päivä aikaa, uskallan silti nostaa esille kuluneen viikkoni kohokohdan: viime viikonloppuna Helsingin Saalemissa pidetyn GLS-konferenssin, Global Leadership Summitin. Lämmintunnelmainen tapahtuma onnistui jälleen sytyttämään itsessäni monta valoisaa ajatusta. On vaikea uskoa, että edellisestä konferenssista on kulunut jo kokonainen vuosi!

Mikä videoyhteyksin toteutettavassa johtajuustapahtumassa eniten kiehtoo? Arvelen, että eri organisaatioita luotsanneiden tarinat onnistuneesti selätetyistä vaikeuksista rohkaisevat. Vaikka puhujat tulevat eri puolilta maailmaa, kertomukset muistuttavat yllättävällä tavalla toisiaan. Organisaation kapteeniksi tarvitaan asiaansa uskova ihminen, joka on valmis näkemään vaivaa tavoitteiden saavuttamisen eteen. Johtaja, joka ei unohda läheisiään, vaan osaa valaa tiimiinsä rohkeutta kunnioittamalla ja kannustamalla.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Samoin kuin viime vuonna, tänäkin vuonna GLS-seminaarin perustajan, Willow Greek -seurakunnan pastorin Bill Hybelsin puhe jätti monta ajatusta pureksittavaksi. Tarina, jonka kertasimme suvun kesken isäinpäiväateriaa nauttiessamme, liittyi Hybelsin lapsuuteen. Hän kertoi, miten isän asettamien kohtuuttomien tavoitteiden läpirämpiminen teki hänestä miehen, joka hän tänä päivänä on. Liian nuorelle kaverille annetut ylivoimaiset tehtävät ovat saaneet hänet tarttumaan yhä uudestaan suurhankkeisiin. Ja kuin ihmeen kaupalla ne ovat onnistuneet.

Kertoi hän muutakin. Johtaja joutuu usein tekemään alaisiaan enemmän uhrauksia hankkeen onnistumiseksi. Vähitellen nokkamies saattaa ryhtyä ajattelemaan, että mitä te turhia työtaakkaanne valitatte, kaikkihan tässä liikaa tekee. Ja kapteeni alkaa huomaamatta etääntyä miehistöstään. Muut eivät koe tavoitetta enää omakseen. Hankkeen johtomiehen ja sen eteen vaivaa näkevän tiimin välillä tulisi vallita läheinen yhteys. Silloin työn tekeminen on vaivattomampaa. Viikonvaihteen tärkein muistutus oli, että jokainen haluaa saada työstään tunnustusta. Nähdä katseen, joka noteeraa hyväksyvästi. Kuulla sanat, jotka kehuvat arvostavasti. Silloin työntekijän on mukavampi aloittaa päivän työt.

Radio Dein Päivän blogi 12.11.2014