Taivaat julistavat

 

Viikonloppuna kävin esikoispoikani kanssa Tiedekeskus Heurekassa. Katsoimme siellä puolipallon muotoiselta screeniltä vaikuttavan filmipätkän, joka kertoo tähdistä ja niiden synnystä, myös omasta auringostamme. Mukavan päivän päätteeksi katselin tähdenlentoja, joista uutisoitiinkin kiitettävästi. Kiva siinä oli katsella, kun tiesi, että ilmakehän happi suojaa meitä ja polttaa kivet poroiksi. Ei tule kuuma kivi päähän asti. Kaupungin valosaasteessa bongasin noin viisi tähdenlentoa. Samalla katselin tähtitaivasta ja pohdiskelin päivällä oppimaani.

Opin muun muassa, että planeetoista vain Saturnuksella ja Maalla on magneettikenttä. Ilman magneettikenttää auringon haitallinen säteily pääsisi suoraan maahan ja vahingoittaisi elämää. Meille on luotu suojakehä, joka estää suuren osan säteilystä. Mukavana lieveilmiönä suojauksesta ovat napaseuduilla loimottavat revontulet. Kun Jumala suojelee, hän tekee sen kauniisti: tähdenlentoina ja revontulina.

Parikanniemisäätiö neliöb. 6.-12.8. MJa

Tähdet muodostavat tähtikuvioita. Tiedämme, että tähtikuviot yleensä vain näyttävät tähtikuvioilta maan näkökulmasta, vaikka todellisuudessa tähdet ovat hyvinkin etäällä toisistaan. Poikkeus tästä on Plejadit, eli Seulaset, joka on se pikkuinen kauha yleensä korkealla eteläisellä taivaalla. Seulaset koostuu nuorista tähdistä, jotka oikeasti ovat lähellä toisiaan.

Ei ole sattumaa, että kun Jumala vastaa Jobille, hän tiedustelee tältä: ”Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet?” Seulaset on todellakin sidottu yhteen. Vaikka tämän päivän ihminen jo tietää nämä tieteelliset faktat, silti kysymys vastaukseen on kieltävä myös tämän päivän jobilta: ”Ei, en tiedä, miten se tehdään, mutta hienolta se näyttää.”

Toisen mainitun tähtikuvion, Orionin, vyössä sijaitsee vastaavantyyppinen nuorten tähtien muodostama tähtirykelmä, joka on varsin myöhään havaittu. Orionin tunnistaa kolmen tähden suorasta, jota kutsutaan myös Väinämöisen viikatteeksi. Se sijaitsee myös eteläisellä taivaalla, mutta lähempänä taivaanrantaa. Yhdessä Orion ja Seulaset toteuttavat psalmin sanoja:

”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä, jonka voisi korvin kuulla. kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin.”

Olen joitakin vuosia sitten päättänyt opiskella yhden tähtikuvion tunnistamisen vuodessa. Tähtiä on vaikea oppia nopeasti. Tähtitaivas pysyy jokseenkin samanlaisena, joten hidas opiskelutahti on mahdollinen. Jos tässä elinvuosia annetaan, ehdin ennen eläkeikää oppia näkyvien tähtikuvioiden nimet ja sijainnit. Vielä tärkeämpi tehtävä on oppia tuntemaan yhä enemmän ja syvemmin Jumalan sanaa. Jaksan aina uudestaan ihmetellä Sanan viisautta puhutella ihmistä juuri sinä aikana ja siinä tilanteessa kuin ihminen on. Myös Sanan tutkimisessa riittää tehtävää koko ihmisiäksi.