Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Rakas joulukirkko

 

Tällä viikolla sinne taas mennään. Koko koulu marssii opettajiensa johdolla paikallisseurakunnan järjestämään joulukirkkoon. Kuopuksemme istuu tuttuun tapaan Vuosaaren kirkossa luokkatovereidensa kanssa kuulemassa, miksi maassamme vietetään joulua. Joulukirkon asema koululaisten arjessa ei ole kuitenkaan tulevaisuudessa itsestään selvä, mikäli nykymeno jatkuu. Mikkelin piispa Seppo Häkkisen viime viikkoisen puheen mukaan kristillisyyttä ollaan ajamassa Suomesta kovaa kyytiä ulos, samalla kun toisesta ovesta toivotellaan uushenkisyyttä tervetulleeksi.

Kouluissa ja päiväkodeissa virsien laulaminen, ruokarukous tai kristillinen kasvatus kirvoittavat valituksia viranomaisille. Sen sijaan mindfullness, vuorikristallit tai lapsijooga ovat ok. Hindulaisuus tai buddhalaisuus ei samalla lailla haittaa. Käsien ristiminen rukoukseen saattaa näyttää oudolta, sen sijaan kämmenien vieminen vastakkain rinnan korkeudelle buddhalaiseen tapaan hyväksyttävältä ja eksoottiselta. Näin pakanuus tekee paluuta maahamme, jota kristillinen usko on kyllästänyt kohta vuosituhannen ajan.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Häkkisen mukaan nyt olisi syytä ryhtyä rohkeammin puolustamaan uskonnonvapautta, jolla hän tarkoittaa oikeutta kristinuskon näkymiseen ja harjoittamiseen myös julkisesti. On tullut kristillisen kasvatuksen vahvistamisen aika niin kodeissa kuin seurakunnissa. Piispa ei ole mielipiteineen varmasti yksin. Kun julkista tilaa siivotaan kristinuskosta puhtaaksi, pöydät täyttyvät muista uskonnoista ja ideologioista. Kuopuksen koulussa ei lauleta virsiä siksi, etteivät muiden uskontojen edustajat monikulttuurisessa kaupunginosassa loukkaannu. Sen sijaan maaäidin kunnioittamisesta ja suojelemisesta voidaan ihan hyvin laulaa. Vaikka koulussa ei pidetä suotavana tunnustuksellista uskonnonopetusta, spiritismi itsestään liikkuvine laseineen ja kynineen on kovin suosittua helsinkiläiskoulujen välitunneilla.

Uskonnon kitkeminen ihmisestä osoittautui viime vuosisadan sosialistisissa yhteiskuntakokeiluissa mahdottomaksi. Itseä suuremman selityksen tarve on koodattu luodun joka soluun. Jos lapset eivät kuule sanomaa kristinuskon Jumalasta, he etsivät itselleen uskonnon jostain muualta. Niin ei kannattaisi antaa tapahtua. Kristinuskolla ja Jeesuksella on tehtävää maassamme tulevaisuudessakin. Sanoma rauhasta, armosta ja rikkimenneiden asioiden korjaamisesta ennalleen on alati ajankohtainen.