Pastorin paradigma

Paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä.

Lopultakin meillä on pappi, Karl Marxia sujuvasti siteeraava darvinisti, joka selkokielellä ja avoimen rehellisesti kertoo, mihin moderni kristinusko on menossa. Kirkko on muuttumassa jumalattomaksi Kristilliseksi perinneyhdistykseksi missä usko on pelkkää tunne-elämystä, dogmatiikasta viis veisataan, ja Raamattu on vain virikekirja.

Tämä kapinallinen pastori avautuu YLEN haastattelussa. http://yle.fi/uutiset/3-9513213?origin=rss Hän kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään valmistautuen majavien metsästykseen.

”Yhdentekevää, onko Jumala olemassa”

Haastattelussa pastori avautuu: ”Hän ei myöskään välitä miettiä, onko Jumala olemassa vai ei. Oikeastaan kysymys on hänen mielestään melko yhdentekevä.

– Mulle usko on puhtaasti inspiraatiota, tunteita, tiettyjä mielentiloja. Se mitä sen takana on – tai ei ole – ei hirveästi kiinnosta. Pidän itseäni 95-prosenttisesti agnostikkona ja 5-prosenttisesti ateistina. Heikolla hetkellä tämä asetelma kääntyy toisin päin, hän veistää … Täällä (Suomessa) sen sijaan puhuttiin tosissaan siitä, onko Jeesus syntynyt neitseestä. Voit kuvitella, miten se hämmensi nuorta teologia. Se sekoitti mun pään, enkä pitkään aikaan tiennyt mitä ajatella”.

Agnostisismi on käsitys, jonka mukaan Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa koskevien väitteiden totuusarvoa ei tiedetä tai ei voida tietää. Se on typerin mahdollinen paradigma, joka istuu kuin nenä päähän vallalla olevaan hegeliläiseen kristinuskoon, joka on suhteellistanut Totuuden.

Jumala kuitenkin joko on tai ei – välimuotoja ei ole!

Maailmassa ei ole mitään järkeä ilman Jumalaa. Ateistin maailma on järjetön. Agnostikko on ihmisistä surkuteltavin. Hän on henkilö, joka ei kykene itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon ja piiloutuu peloissaan näennäisen tietämättömyyden taakse, sillä Jumalan olemassaolo on ilmeistä. (Room.1:19)

Leipäpapit ehtoollista jakamassa

Ei ole johdonmukaista lukea alttarilta uskontunnustusta, johon ei voi sitoutua. Tällainen tekopyhyys on Jumalan pilkkaamista. Tällaiseen epäjohdonmukaisuuteen ei edesmennyt Uuden testamentin selitysopin professori Heikki Räisänen syyllistynyt, vaikka yrittikin tuhota Raamatun auktoriteetin.

Kuinka moni piispa ja pappi Suomessa sanoo tähän uuteen ja uljaaseen antikristilliseen kristinuskon tulkintaan ”aamen”?

Saattaa olla, että heidän lukumääränsä on peräti merkittävä. Eräissä kyselyissä on viitteitä, joista voi tehdä johtopäätöksen, että iso osa suomalaisista papeista ei usko, että Raamattu on Pyhän Hengen inspiroimaa Jumalan sanaa, jonka mukaan Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta eli on sekä Jumala että ihminen. Mitä uskontoa he edustavat? Raamatun mukaan diagnoosi on helppo. Nämä papit edustavat antikristillistä paradigmaa. (1.Joh.2:18,22)

On tietysti ymmärrettävää, että he, jotka eivät usko Jeesuksen jumaluuteen (2.Joh.1:7) vaikenevat ja on oikeastaan virkistävää, kun joku tulee ulos kaapista avoimen antikristillisesti. Ehkä saamme kuulla asiasta lisää, kun Oulussa agnostikkoillat taas käynnistyvät kirkkoherran vaihtumisen myötä.

Mistä eräiden piispojen, pappien ja seurakuntalaisten luopumus johtuu?

Kirkon olisi syytä tutkia asia. Kun pyhäkoulut on monissa seurakunnissa museoitu tai muutettu puuhamaiksi, rippikouluopetus on lähinnä liberaaliteologiaa ja isosetkin eroavat joukoittain kirkosta, olisi syytä yrittää päästä diagnoosiin. Jokainen järjestö, joka menettää kymmeniä tuhansia asiakkaita vuosittain varmaan tutkisi jäsenkadon syyn. Kirkon tulevaisuus on synkkääkin synkempi, kun vain 10 prosenttia alle kolmekymppisistä suomalaisista uskoo Raamatun mukaisesti.

Jäsenkadon syy on tietysti tutkimattakin ilmeinen,

mutta olisi perusteltua, että kirkko ymmärtäisi itse lakkauttaa työntekijöidensä kouluttamisen teologisissa tiedekunnissa, jotka ovat kirkon tulevaisuudelle yhtä vaarallisia kuin Raid kärpäsille. Jeesus ei turhaan varoittanut: ”Kavahtakaa kirjanoppineita”. (Luuk.20:46) Jeesuksen valitsemista aseista vain Paavali oli saanut kirjanoppineen koulutuksen ja hänkin ”puuskui uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan” kunnes kohtasi Herran Damaskon tiellä.

Vai pitäisikö kirkon mukautua tämän maailman henkeen

ja poistaa kirkkorakennuksista sekä seinät että katto, jotta kaikki mahtuisivat mukaan? Raamattu pitäisi tietysti myös kirjoittaa uusiksi ja poistaa sieltä ajanmukaisuutensa menettänyt opetus synnistä, joka voi peräti ahdistaa kirkollisveron suorittajia.

Ehdotukseni uudeksi luterilais-katoliseksi uskontunnustukseksi, johon ateistikin voi yhtyä:

Minä uskon kaikkivoipaan Alkuräjähdykseen, joka loi taivaan ja maan ja sen räjähdyskaasuista kehittyneeseen profeetta Darwiniin, joka on kertonut meille totuuden, jonka mukaan kuolema on karsinut kvintiljoonia kelvottomia välimuotoja kyhätessään kokoon ihmistä kalasta, joka kiinnostui kävelemisestä.

Mikään ei ole syntiä, koska syntiinlankeemusta ei ole tapahtunut ja vapahtaja on käynyt vanhanaikaiseksi. Saamme sen sijaan kiittää ystäväämme kuolemaa, joka sattuman oikusta viimeisteli meidät lopuksi alastoman apinan kuviksi. Kuolema, tämä ekologinen ystävämme, kierrättää meidät takaisin maan mullaksi ja se oli siinä. Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme. Aamen.