Kirjoittanut
Kirjoittaja on maailmanmatkaaja ja Elämään-lehden kolumnisti.Olen saanut laskea lampaita valveilla ollessanikin, eikä vain nukkumaan mennessä. Sen verran tämä maa on lampaita täynnä. Itseasiassa olen kuullut jonkun sanovan, että Uudessa-Seelannissa on lampaita enemmän kuin asukkaita. Enkä enää yhtään ihmettele tätä väitettä.
Minua on vaivannut se, etten päässyt auttamaan yli toistakymmentä valasta Uuden-Seelannin pohjoissaaren pohjoisosaan, koska olen etelä- saaren etelä -osassa. Minulta menisi yli pari päivää päästä tuonne pohjoisen kohteeseen, jossa tarvittiin vapaaehtoisia kastelemaan suurta valasparvea, jotka jostain tuntemattomasta syystä päätti rantautua rannalle, eivätkä päässeet veden laskiessa takaisin mereen. Onneksi paikalle oli kuitenkin saatu yli 200 vapaaehtoista apuun. Tapahtuneesta on kulunut nyt pari päivää ja muutama valas on saatu pelastettua. Loput ovat kuolleet ja pieni osa yrittää takaisin rantaan. Jokin niiden kaikuluotaimessa on nyt pahasti pielessä, mutta mitä?
Minulle tuli myös tilanne, jossa jouduin kertomaan kristillisestä vakaumuksestani. Huomasin latelevani vastaukset kysyjälle, kuin apteekin hyllyltä, mitä olin kirkossa ollessani oppinut. Lopuksi minulta kysyttiin kristinuskon pointtia. Menin hiljaiseksi. Miten olin voinut unohtaa uskoni pointin?? Osasin kertoa Jeesuksesta, Jumalan pojasta. Hänen tarkoituksestaan maanpäällä, ihmisten syntien puhdistajana ja tienä Jumalan luo. Mutta jokin tärkeä minulta unohtui.
Lapsesta asti olen uskonut Taivaan Isään lapsenomaisesti. Naiivisti. Minulle oli tärkeä vain uskoa Jeesukseen ja Hänen työhönsä. Kun tilanteen mentyä ohi tajusin, että jos uskoo Jeesukseen Vapahtajanaan, niin tuomion koittaessa Jumala näkee meissä Jeesuksen, eikä synnillistä ihmistä. Juoksin kysyjän perään kertomaan oivallukseni ja hän hymyili kiitokseksi. Lopuksi hän kysyi, onko taivasta olemassa? Vastasin, etten tiedä, mutta raamattu sanoo sen olevan ja ettei minulla muuta tietoa siitä ole. Mies kysyi, miksi kristinusko? Vastasin, että se on ainut uskonto, jossa ei tarvitse suorittaa. Tarvitaan vain sydämenuskoa.
Minulla taisi olla hieman kummallinen viikko. Edelleen kuitenkin nautin tästä maasta koko sielullani ja sydämelläni.
