Google kromosomeissasi

 

 

Yhden ihmisen DNA-nauhaan mahtuisi kaikki Googlen data (HS Tiede 25.2.2015). Ihmisessä on 37×10^12 solua. Yhden ihmisen DNA nauha on 37×10^9 kilometrin mittainen. Jokaisessa solussa, punasoluja lukuun ottamatta, on toista metriä paljaille silmille näkymätöntä DNA:n kierteistä ”tikapuuta”. Yhden ihmisen sisältämä DNA ulottuisi Maasta Kuuhun ja takaisin 50 000 kertaa.

Kun yhden solun DNA –tikapuuta halutaan tarkastella silmille näkyvänä tikapuuna, yksi puola emäsparia vastaten, sen pituus on 7 000 km joka solussa. Tällöin on helpompi hahmottaa nanokoneita, jotka sitä käsittelevät, kun paljaille silmille näkymätöntä DNA ja RNA rihmaa ajatellaan tikapuina, jota pitkin monet nanokoneet kuten polymeraasit ja spliseosomit liikkuvat. Kuvia näistä toiminnoista on kirjassa ’Evoluutio ja biologinen informaatio’. Soluasi on myös helpompi hahmottaa, jos se ajatuksessa suurennetaan läpimitaltaan miljardikertaiseksi. Tällöin se muistuttaa ”valtavaa tehdaslaitosta”, minne voi kävellä sisään ja ”nähdä” kuinka miljoonat molekyylikoneet toimivat siellä täsmällisissä tehtävissään.

DNA:ta käsitteleviä entsyymejä on itse asiassa kymmenittäin. Erilaiset polymeraasit, topoisomeraasit, helikaasit ja lipaasit kopioivat, spliseosomit muokkaavat syntyvää mRNA tuotetta, lukuisat entsyymit korjaavat ja ribosomitehtaat lopuksi kääntävät käsitellyn mRNA – viestin proteiinikielelle.

Nämä kymmenet nanokoneet ja rakenteet ovat mykistävän monimutkaisia ja tällainen järjestelmä ei voi syntyä sattumanvaraisten mutaatioiden ja valinnan avulla. Joka tällaista väittää, uskoo ihmeisiin. Tietovarasto DNA:ta ei kerta kaikkiaan synny ilman DNA:ta! Nobelistit mursivat myytin DNA:n vakaudesta ja osoittivat sen haurauden.

Väite jonka mukaan ihminen olisi ollut täällä 100 000 vuotta edustaa myös sokeaa uskoa parhaimmillaan. Korjausmekanismeista huolimatta ituradan solujen tiedostot olisivat rappeutuneet elinkelvottomiksi. Tästä tulee pian suomen kielellä lisätietoa John Sanfordin kirjassa. Opiskelijoille valehdellaan kylmäverisesti, että järjestelmä kehittyisi uusdarvinistisella mekanismilla, joka myös huolehtisi sen toimintakyvystä. Totuus on, että tiedemiehet eivät tiedä sen alkuperää eivätkä ole oivaltaneet – tai halunneet oivaltaa – geneettisen rappeutumisen väistämättömyyttä.

Jokaisessa solussasi on pelkästään kromosomien DNA:ssa koodattuja rakennus- ja toimintaohjeita saman verran kuin tuhannessa Raamatussa on tekstiä! Tieto on kuitenkin tiivistetty yliluonnollisen nerokkaasti. Kromosomien DNA:ssa tieto on tallennettu 3 –ulotteisesti ja kaksisuuntaisesti. DNA – raamattuja voi lukea alusta loppuun kuten suomea ja lopusta alkuun kuin hepreaa. Lisäksi, riippuen siitä, mistä kirjaimesta kulloinkin aloitat kolmikirjaimisten sanojen muodostamisen, saat uusia tiedostoja. Siellä on päällekkäisiä tiedostoja eri suuntiin ja myös äskettäin löydetty ”uusi kieli” eli epigenettinen tiedosto. Epigeneettiseen tiedostaan tallennetaan, ilman että DNA muuttuu, vaikkapa ilmansaasteiden vaikutuksia. Tämä saattaa johtaa astmaan. Jos isoäitisi on tupakoinut raskauden aikana, vaikutus ulottuu lapsenlapsiin asti.

Solun tiedostoihin on kirjattu ohjeet, joiden perusteella sinut on rakennettu yhdestä solusta

Siellä on myös ihmeellisten aivojesi kokoonpano-ohjeet. Aivoissasi on miljoona miljardia mikroprosessoriin verrattavaa synapsia. ”Prosessoreita ja muistitikkuja” on enemmän kuin kaikissa maailman tietokoneissa yhteensä. Yhden ihmisen aivoissa on lisäksi tuhansia kilometrejä sähköisesti ja kemiallisesti toimivia kaapeleita. Niiden oikein kytkeminen, yksi kytkentä sekunnissa yötäpäivää työskennellen veisi sähköasentajalta vuosimiljoonia. Ateistin logiikan mukaan ”koska tällainen tiedosto on olemassa, sen on täytynyt kehittyä itsestään”. Teistisen evoluution logiikan mukaan Jumalalta kului lähes 4 miljardia vuotta eri lajien tiedostojen rakentamiseen. Ensimmäinen näkemyksistä on epätieteellinen, toinen riistää Jumalalta kaikkivaltiuden ja korvaa sen ihmisjärkeilyllä.

DNA:ssa on tavaton määrä tallennustilaa sen painoon nähden. Kaikkien tuntemiemme 2 miljoonan lajin rakennus- ja toimintaohjeet mahtuisivat 0.035 milligrammaan DNA:ta. Tämä on 2% hyttysen painosta. Kyseessä on tihein tunnettu tiedon varastointitapa. Kuinka monen kirjan tiedot voisi varastoida nuppineulan pään kokoiseen määrään DNA:ta? Pehmeäkantisten kirjojen pino olisi 500 kertaa korkeampi kuin matka Maasta Kuuhun. Miljardin ihmisen yksilölliset geenitiedot mahtuisivat nuppineulan päähän. Jos tällainen DNA –nauha vedettäisiin ulos 2 mm läpimittaisesta nuppineulan päästä, se voitaisiin kietoa 30 kertaa maapallon ympäri päiväntasaajan kohdalla.

Uusdarvinismin mukaan sattumanvaraiset mutaatiot näissä kirjoissa tuottaisivat aineiston, mistä kaikki miljoonat lajit olisi valittu ”Sokean kellosepän!” toimesta. Väite on mieletön. Mutaatio tämän tyyppisessä monikerroksisessa ja tiiviissä kahteen suuntaan luettavassa tietopankissa ei voi jatkuvasti olla uusia rakenteita ja toimintoja tuottava molempiin suuntiin. Evolutionistien mukaan uimaan mennyt maaselkärankainen kehittyi hetuloilla katkarapuja pyydystäväksi valaaksi. Tämä edellyttää valasta kohti vievien sattumanvaraisten mutaatioiden ketjun. Jokaisen mutaation täytyy tarjota valintaetu ja sen täytyy vakiintua valasta kohden kehittyvään populaatioon. Mikä on tällaisen tapahtuman todennäköisyys ja miten kauan kestää, että tällainen valasta kohti vievä sattumanvaraisten onnellisten mutaatioiden tuotosten ketju vakiintuu populaatioon? Vai onko kyseessä pelkkä evoluutiotarinoiden kertominen?

Tunnettujen ”hyödyllisten mutaatioiden” lukumäärä ei ole järin suuri. Montako tiedät? Nykyään tiedetään myös, että heimojen (vastaa Jumalan luomaa perusryhmää) välillä on orpogeenien muodostama geneettinen kuilu, joka ei ole ylitettävissä uusdarvinistisen mekanismin keinoin. Sattumanvaraiset kromosomien DNA – muutokset eivät myöskään rakenna täysin uusia kehon kaavoja (bauplan). Epämuodostumia tietysti tulee, mutta se ei ole evoluutioita vaan rappeutumista. Rakenteet määräytyvät munasolussa olevan tiedon perusteella. Solun rakenteet, solukalvot ja soluelimet siirtyvät eteenpäin munasolussa.

Yllätys yllätys: ”evoluutio” etenee ”liian nopeasti”, jotta se selittyisi uusdarvinistisella mekanismilla!

Maalla eläviä selkärankaisten luotuja perusryhmiä on vain noin 6000 ja niistä lajiutuvat kaikki tunnetut selkärankaisten lajit. Lajiutuminen on usein ilmeisen ”räjähtävää” (katso ’Evoluutio – kriittinen analyysi’ ja ’The Evolution Revolution’). Epigeneettiset mekanismit on myös ohjelmoitu valmiiksi perusryhmiin ja ne mahdollistavat lajiutumisen yhdessä valtavan alleelien (= eri geenivaihtoehtojen) yhdistämismahdollisuuden kanssa. Lajiutuminen on niin nopeaa, että se ei voi olla uusdarvinistisen mekanismin seurausta! Sattumamutaatiot ja valinta on aivan liian hidas mekanismi. Lajiutuminen on ennalta ohjelmoitu ja ympäristövaikutukset käynnistävät muutokset tai jalostaja poimii haluamansa muutokset.

Evoluutio on rappeutumista

DNA koodiin kertyy väistämättä mutaatioita, kun sitä kopioidaan kirjain kerrallaan nopeudella 1000 Raamattua tunnissa. Tämä voidaan todeta ihmiskunnan perimästä. Ajattele, että äitisi ja isäsi antoivat ensimmäisen solusi, joka jakautui tuhansia miljardeja kertoja, jotta sinusta tuli uusi ihminen.

Useimmat ihmiskunnan perimän mutaatiot ovat äskettäin tapahtuneita ja ilmeisesti pääosin haitallisia

Ihmiskunnan perimään on siroteltu kertynyt miljoonittain. Tämä johtuu nopeasta väestön kasvusta. Ihmisten lukumäärä on lisääntynyt muutamasta miljoonasta yli 7 miljardiin viimeksi kuluneiden vuosituhansien aikana. Jokainen genomin kahdentuminen tuo mukanaan 100 uutta virhettä. Evolutionistit sanovat, että evoluutio ”ei ole ehtinyt” kitkeä pois sairauksia aiheuttavia mutaatioita tai elinkykyä heikentäviä mutaatioita. Mielenkiintoista on, että useimmat näistä mutaatioista ovat tapahtuneet äskettäin. Yhden koodikirjaimen mutaatioista 75% on tapahtunut viimeksi kuluneen 5000 vuoden aikana. Tämä on hämmästyttävä tutkimustulos, koska evoluution mukaan ihminen olisi ollut täällä 0,1 miljoonaa vuotta! Tutkimus osoittaa myös, että 80% näistä mutaatioista on ilmeisesti ihmiselle haitallisia. Kaikki nämä mutaatiot, joiden määrä ihmispopulaatiossa on sukupolven aikana noin 100 miljardia, kiihdyttäisi evolutionistien mukaan ihmisen evoluutioita tarjoamalla luonnonvalinnalle enemmän ”raaka-ainetta”. Muutamat harvat mutaatiot voisivat heidän mielestään olla hyödyllisiä, kuten kyky hyödyntää maitoa ravinnoksi aikuisena ja kyky tulla toimeen korkeammassa ilmanalassa. Mahdollisuus arvioida mutaation ikää on tullut käyttöön vasta viime vuosina. http://discovermagazine.com/2013/julyaug/07-most-mutations-in-the-human-genome-are-recent-and-probably-harmful

Kauanko ihminen on ollut täällä?

Raamatun näkökulmasta yhteisestä äidistämme, ”mitokondrio-Eevasta” à meihin on tapahtunut 5750 munasolun kopiotumista (23×250 sukupolvea) kun tiedämme, että munasolu jakautuu naisen elinaikana 23 kertaa. Tästä seuraa 3,6 miljoonaa yksittäisen koodikirjaimen muutosta korjaamattomina kopiointivirheinä. Jos olisimme olleet täällä evoluution mukaiset 0,1 miljoonaa vuotta, olisimme kuolleet sukupuuttoon ainakin 10 kertaa. Tämä selviää pian edellä mainitusta suomeksi ilmestyvästä genetiikan asiantuntija John Sanfordin kirjasta Genetic Entropy and the Mystery of the Genome.

Luomakunnan järjestelmien suunnittelu on ilmeistä. Järjestelmät ovat nuoria, koska ne vielä toimivat mutaatioista huolimatta. Uusdarvinistinen alkusolusta – Aadamiksi polveutumistarina on kuollut ja kuopattu. Se kaatuu epätieteellisyyteensä! Tarunhohtoinen alkusolu ei pääse lähtötelineitä pidemmälle ilman esi-asennettua DNA – virheiden korjausjärjestelmää. Tätä ei haluta nähdä, koska luonnontieteessä suunnittelun havaitseminen olisi pyhäinhäväistykseen verrattava rike ja johtaisi välittömästi tutkijan sulkemiseen tiedeyhteisön ulkopuolelle. Kysymys ei ole usko vastaan tiede väittelystä vaan suunnittelu vastaan materialismi väittelystä. Eniten siinä ihmetyttää eräiden uskonnollisten tahojen mieltyminen ainoaan ateismia tukevaan teoriaan eli uusdarvinismiin. Samoin heidän valintansa käyttää ateistien puheenpartta Raamatun historiallisuutta puolustavien pilkkaamiseen. Mutta tämäkin on Sanassa ennakoitu (2Piet.3:3s.).