Venäjän hyökkäyssotaa on perusteltu uskonnolla, mutta kenttäpiispa Pekka Asikainen ei hyväksy ajatusta pyhästä sodasta. Radio Dein Piispan kyselytunnilla hän kertoi myös, miten maailman rauhattomuus näkyy Puolustusvoimissa.
Radio Dein Piispan kyselytunnilla oli toimittajien tentattavana keskiviikkona 4.11.2026 Suomen Puolustusvoimien kirkollisen työn johtaja, kenttäpiispa Pekka Asikainen.
Kysymyksiä kenttäpiispalle esittivät legendaarinen radiopersoona Matti Eve, Kotimaan päätoimittaja Freija Özcan, Ruotuväki-lehteä toimittava Oliver Kraatz sekä Radio Dein päätoimittaja Kai Kortelainen.
Asikainen saapui studioon suoraan Turussa meneillään olevasta kirkolliskokouksesta. Kokouksen kahvipöydissä oli hänen mukaansa arvailtu Yhdysvaltojen välivaalien tuloksia ja todettu, että valta näyttää vaihtuvan.
Kai Kortelainen kysyy piispalta, seurataanko armeijassa tarkasti presidentti Donald Trumpin edesottamuksia.
– Armeijassa toki keskitytään omaan tehtävään eli maanpuolustuksen timminä pitämiseen, kenttäpiispa sanoo. Hänen mukaansa politiikka toki heijastuu myös eri maiden armeijoihin ja puolustusvoimiin.
”Ennen palvelusta fiilingit olivat hieman epävarmat ja palveluksen aikana tietämys ei ole lisännyt tuskaa vaan tuonut rauhallisuutta ja varmuutta.”
Matti Eve toteaa, että maailmalla tuntuu nyt leiskuvan vähän joka puolella. Hän kysyy, miten yleinen maailmanpoliittinen rauhattomuus näkyy Puolustusvoimien henkilökunnassa ja varusmiesten elämässä?
Kenttäpiispa kertoo keskustelleensa samana päivänä erään varusmiehen kanssa ja kyselleensä tämän tunnelmia.
– Poikkeuksetta olen huomannut varusmiesten ja palvelusta suorittavien naisten vastauksissa, että ennen palvelusta fiilingit olivat hieman epävarmat ja palveluksen aikana tietämys ei ole lisännyt tuskaa vaan tuonut rauhallisuutta ja varmuutta.
– Mitä tulee henkilökuntaan, niin hätää ei ole, mutta kiire on. Työtä on paljon, mutta kuitenkin tilastojen ja tutkimusten mukaan henkilökunta tekee tällä hetkellä työtä, jolla on merkitystä. Ja tätä varten ollaan olemassa, että pidetään Suomi hyvässä kunnossa maanpuolustuksen näkökulmasta. Turvaamme itsenäisyyttä ja demokratiaa ja myös kansalaisten turvallisuutta.
Freija Özcan toteaa, että kertausharjoitukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Ovatko ne tuoneet kenttäpiispalle entistä enemmän töitä?
Asikainen muistuttaa, että Puolustusvoimat perustuu reserviläisiin ja myös kirkollisen alan toimijat tulevat 95-prosenttisesti reservistä.
– Kolmen vuoden aikana on merkittävällä tavalla lisätty sotilaspappien reservisijoituksia. Tämä on tarkoittanut sitä, että tehtäväkohtaisia kertausharjoituksia eli papeille suunnattuja kertausharjoituksia on toteutettu kolmen vuoden aikana erittäin aktiivisesti. Ja toisaalta sitten sotilaspapit ovat myös kerranneet siinä joukossa, mihin heidät on sijoitettu poikkeusoloissa. Eli vastaus kysymykseen on kyllä.
Voiko sodan oikeuttaa Raamatulla?
Varusmiespalvelustaan suorittava Oliver Kraatz toteaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on perustellut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa pyhänä missiona Jumalan puolesta. Lisäksi Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth on useasti vedonnut uskontoon perustellessaan Iraniin kohdistuvia iskuja. Hän kysyy, miten kenttäpiispa suhtautuu ajatukseen. Voiko valtio vedota Jumalaan tai uskontoon oikeuttaakseen sodan toista maata vastaan?
Asikainen sanoo, että pyhän sodan käsite on meille vieras. Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja Venäjän ortodoksisen kirkon pään eli Moskovan patriarkka Kirillin puheisiin liittyy vahvaa mielikuvituksellisuutta, kun hyökkäyssotaa perustellaan Raamatusta löytyvillä yksittäisillä kontekstista irrotetuilla kohdilla.
– Sehän on ennenkuulumatonta myöskin kristikunnassa, kenttäpiispa sanoo.
– Oikeutettua sotaa toki ovat perustelleet monet teologit ja ajattelijat. Edelleenkin se on pääväylä ja pääuoma eli puolustussodasta puhutaan. Mutta pyhä sota -käsite on kyllä kristikunnalle vieras käsite.
”Oikea sodankäyntitapa kieltää tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisen, hävityksen aiheuttamisen ja verenvuodatuksen.”
Kraatz kääntää näkökulman Suomeen. Jos kyse olisi puolustuksesta, niin mikä olisi uskonnon merkitys silloin?
Asikainen muistuttaa oikeutetun sodan teorian periaatteista.
– Sodalla täytyy olla oikeutettu syy. Sotaan tulee ryhtyä vain laillisen esivallan johdolla. Aseelliselle puolustamiselle tulee olla oikea päämäärä eli rauhan palauttaminen. Oikea sodankäyntitapa kieltää tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisen, hävityksen aiheuttamisen ja verenvuodatuksen. Jos ajatellaan puolustussotaa ja oikeutettua sotaa, sen ainoa päämäärä on rauhan palauttaminen ja sellaisten viattomien ihmisten kärsimyksen lopettaminen, jotka joutuvat tässä hyökkäyssodassa väistämättä pahan kohteeksi, kenttäpiispa sanoo.
Asikainen ottaa esimerkiksi Ukrainan, missä ohjuksilla hyökätään sairaaloihin, kouluihin ja muihin kohteisiin. Tällaiset iskut ovat kaikkien oikeusnormien vastaisia. Hyökkäyssota on aina väärin, hän sanoo.
Muslimi voi pitää rukoushetken palveluksen puitteissa
Matti Eve kysyy, miten monikulttuurisuus ja eri uskonnot näkyvät armeijan palveluksessa. Onko Puolustusvoimat joutunut tekemään muutoksia omiin toimintatapoihinsa, kun kaikki eivät olekaan kristittyjä?
– Kun Puolustusvoimissa palvelusta aloitetaan, siellä ei kysytä kenenkään uskontoa tai uskonnottomuutta. Tämä on mielestäni ihan hyvä lähtökohta, kenttäpiispa toteaa.
Hän kertoo, että sotilaspapisto on kaikkien käytettävissä vakaumuksesta riippumatta. Jos varusmiehet tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset haluavat keskustella elämänsä kipeistä kysymyksistä, heiltä ei kysellä uskonnollista taustaa.
Asikaisen mukaan varusmiespalvelusta suorittaville muslimeille voidaan palveluksen puitteissa mahdollistaa vaikkapa rukoushetken pitäminen päivän aikana.
– Jos palvelus antaa siihen mahdollisuuden, niin siitäpä vain. Sotilaspapit ovat myös tätä joukko-osastossa tukemassa.
– Mutta aina mennään palvelus edellä. Monet imaamitkin ovat sanoneet, että on ihan ok, jos ei pysty suorittamaan rukouksia päivän aikana. Palveluksen suorittaminen on hieman poikkeuksellinen olosuhde heille.
”Jos varusmiehet tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset haluavat keskustella elämänsä kipeistä kysymyksistä, heiltä ei kysellä uskonnollista taustaa.”
Eve kysyy, onko puolestaan jouduttu muokkaamaan kristillisten tapahtumien tai juhlapäivien sisältöä, kun joukossa on muitakin kuin kristittyjä.
Kenttäpiispan mukaan palvelusta suorittavalle annetaan mahdollisuus tehdä valinta. Esimerkiksi sotilasvalan yhteydessä voi valita, vannooko valan Jumalan nimeen vai antaako juhlallisen vakuutuksen. Myöskään kenttähartauksiin ei ole pakko osallistua.
– Ensimmäinen prioriteetti on se, että me olemme kaikki samalla asialla Puolustusvoimissa. Eli isänmaan asialla puolustamassa maatamme.
– Olkoonpa vakaumus sitten uskonnollinen tai uskonnoton, niin joka tapauksessa omat arvot ja vakaumus antavat perustaa sille, että pystyy toteuttamaan myös vaativaa maanpuolustustehtävää.
Erityisesti palvelusta vapaaehtoisena suorittavat naiset ovat motivoituneita. Samaan aikaan siviilipalveluksen suosio kasvaa ja moni anoo lykkäystä armeijasta. Miten Puolustusvoimien kirkollinen ala pystyy vaikuttamaan tähän? Kuuntele koko Piispan kyselytunti uusintana Radio Deistä lauantaina 7.11. klo 11 tai vaikka heti tallenteena Dei+ KAIKKI -tilauksella.
