Tämän vuoden rippikoulukyselyn mukaan yli 90 prosenttia vastaajista koki, että rippikoulussa sai olla oma itsensä. Rukoilemaan rohkaistui yli 60 prosenttia vastaajista. Kirkkohallitus on toteuttanut rippikoulukyselyä vuodesta 2019.
Turvallista (94 %), hauskaa (93 %), sain olla oma itseni (91 %), minun oli hyvä olla (93 %), rippikoulussamme oli hyvä yhteishenki (89 %). Nämä valtakunnallisen rippikoulukyselyn väittämät saavat joka vuosi kyselyn korkeimmat arviot. Asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 7 (täysin samaa mieltä) näiden väittämien keskiarvot ovat yli kuusi. Suluissa oleva prosentti kertoo samaa mieltä (5–7) olleiden osuudet.
Kysely kertoo myös osallisuudesta ja oppimistuloksista: 84 % koki tulleensa kuulluksi rippikoulussa, 80 % kertoi oppineensa uusia asioita kristinuskosta ja 61 % rohkaistui rukoilemaan. Kouluarvosanoin ilmaistuna keskiarvo oli vakaa 9–.
– Ehkä yhteisöllisyyden vuoksi, ehkä uusien ystävyyssuhteiden, ehkä kokonaisvaltaisen leirikokemuksen ja kannattelevan hengellisyyden vuoksi kaksi kolmesta rippikoululaisesta koki rippikoululla olleen myönteistä vaikutusta henkiseen hyvinvointiinsa, Kirkkohallituksen asiantuntija Mikko Wirtanen pohtii.
Yli kahdeksan kymmenestä rippikoululaisesta kertoi henkisen hyvinvointinsa olevan hyvä ja iloitsevansa elämästä. Kyselyn mukaan 73 % nuorista koki saaneensa rippikoulussa uusia ystäviä. 72 % koki vanhojen ystävyyssuhteittensa syventyneen.
Jopa 81 % tämän vuoden rippikoululaisista suhtautui myönteisesti omaan tulevaisuuteensa, kun nuorisobarometrissä osuus oli vain 56 %. Mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen nähtiin Rippikoulukyselyssä parempana kuin samanikäisten Kouluterveyskyselyssä.
– Nuorten tulevaisuustoivo on hiipunut, joissain kyselyissä jopa romahtanut. Kuitenkin näyttää siltä, että rippikoulussa tulevaisuustoivo on korkealla. Uskon, että rippikoulun leirimuotoisuus, yhteisöllisyys ja hengellisyys kannattelevat ja vahvistavat nuorten tulevaisuustoivoa, Wirtanen arvioi.
*
Kirkkohallituksen rippikoulukyselyä on toteutettu vuodesta 2019. Kahdeksan vuoden aikana vastaajaprosentti on kasvanut 27 prosentista viime vuoden 50 prosenttiin. Kesän lopussa tämän vuoden vastaajia oli jo yli 25 000, joten vastaajaprosentti noussee yli 50 prosentin.
