Muutama päivä sitten hieraisin silmiäni ja varmistin, että olenko todella hereillä. Hetkeä aikaisemmin katseeni oli kiinnittynyt otsikkoon Googlen tekoälyltä kyberhyökkäys.
Ensin mieleeni tuli, että onko kyseessä taas liioitteleva klikkiotsikko, jolla pyritään sensaatiohakuisesti kylvämään turhaa pelkoa lukijan mieleen. Päätin tutustua aiheeseen tarkemmin.
Tekoäly tunkeutui itsenäisesti ulkopuolisiin järjestelmiin
Elias Peltonen kirjoittaa YLE:n verkkosivuilla Myös Googlen tekoälymalli Gemini tunkeutunut ulkopuolisiin järjestelmiin … Googlen mukaan Gemini oli testausprosessin aikana hankkinut kirjautumistietoja päästäkseen kolmelle eri sivustolle … Gemini oli arvannut kirjautumistiedot yhdelle sivustoista ja löytänyt kirjautumistiedot kahdelle muulle sivustolle julkisista tietovarastoista. Kyseessä on ensimmäinen julki tullut tapaus, jossa Googlen tekoälymalli on tehnyt itsenäisiä kyberhyökkäyksiä. Aiemmin muun muassa OpenAI ja Anthropic ovat kertoneet tekoälymalliensa tehneen vastaavanlaisia hyökkäyksiä. Tapaukset ovat nostaneet esille kysymyksiä siitä, minkälaisia turvatoimia itsenäisesti toimiville tekoälyohjelmistoille on syytä asettaa.
Tekoälyyn suhtautuminen jakaa ihmisiä kahtia
Vaikka edellä mainitut tapaukset ovatkin nostaneet esiin huolia tekoälyn turvallisuudesta, niin tekoälyyn suhtaudutaan myös äärimmäisen positiivisesti. YLE kertoi, että Trump sanoo luovansa tekoälyjoukot ja nimittävänsä tekoälytsaarin. Keskustelu tekoälyn sääntelystä on ollut Washingtonissa vaimeaa, vaikka Piilaaksossa tekoälyn hallitsemattoman kehityksen vaaroista on puhuttu vuosikausia.
Paula Tapiola avaa artikkelissaan Trumpin ajatuksia tarkemmin:
– Emme millään tavalla estä tai tukahduta tämän uskomattoman teollisuudenalan kasvua. Pikemminkin vaalimme sitä, autamme sitä ja valvomme sitä sen kasvaessa! Trump kirjoitti Truth Socialissa. Trump sanoi viime viikolla, ettei usko tekoäly-yhtiöiden varoituksiin. Hän oli sitä mieltä, että monet erittäin negatiiviset voimat nostavat tekoälystä esiin asioita, joita ei tule tapahtumaan.
Väitöskirjatutkija Iikka Hauhio ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osaston professori Teemu Roos vakuuttavat myös Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että Tekoäly ei ole tuhoamassa ihmiskuntaa. He kirjoittavat: On totta, että tekoäly on kehittynyt huomattavan nopeasti ja sillä on odottamattomia vaikutuksia. Loppukesästä 2026 raportoidut kyberhyökkäykset ovat yksi ymmärrettävästi huolta herättänyt kehityskulku. Tekoälyjärjestelmät voivat olla myös vaarallisia, mutta ne eivät ole tuhoamassa ihmiskuntaa.
Kirjoittajat nostavat esiin myös seuraavat tekijät: Vaikka monet ovat aidosti huolissaan tekoälyn kehityksestä, viimeaikaiseen keskusteluun voi suhtautua varauksella. Ihmiskunnan sukupuuttoa povaavaa narratiivia korostavat tällä hetkellä etenkin yhtiöt itse ja niihin sidoksissa olevat tahot, joille se saattaa olla yritys pelastaa kasvot ja samalla painostaa pelottelulla valtioita sääntelemään kilpailijat pois markkinoilta. Tämä olisi erittäin huono lopputulema kaikkien muiden paitsi näiden harvojen yritysten osakkeenomistajien kannalta. Hyvän sääntelyn on perustuttava todellisiin uhkiin eikä se saa vääristää kilpailua.
Tuhoaako tekoäly ihmiskunnan?
Huomattavasti kriittisemmän näkemyksen esitteli Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki artikkelissaan Analyysi: Tekoäly karkaa, Trump ei välitä – tämä voi jäädä Trumpin pysyvimmäksi jäljeksi historiaan. Reunamäki toteaa, että Keskustelu tekoälyn sääntelystä on ollut Washingtonissa yllättävän vaimeaa, vaikka Piilaaksossa tekoälyn hallitsemattoman kehityksen vaaroista on puhuttu vuosikausia … Tällä viikolla keskustelu Washingtonissa kuitenkin ryöpsähti, kun johtavat tekoäly-yritykset Anthropic ja Open AI alkoivat pyytää liittovaltiota pistämään heidät kuriin, jotta ihmiskunta ei vahingossa tuhoudu.
Reunamäen sanavalinnat herättävät varmasti suurta huolta monissa ihmisissä. Voisiko tekoäly todella tuhota ihmiskunnan? Tulisiko menneiden vuosikymmenten tieteiselokuvien kauhuskenaarioista totta? Reunamäki kertoo, että Politico-lehden pikaisesti teettämässä kyselyssä puolestaan noin kaksi kolmasosaa amerikkalaisista vastasi ihmiskunnan olevan ainakin kohtuullisen suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon tekoälyn vuoksi. Pato näytti auenneen tekoälyn sääntelemiseksi ja nopeasti.
Nähtäväksi jää, miten tekoälyyn liittyvän sääntelyn kohdalla tapahtuu. Päivän selvää lienee, että aika alkaa pian sääntelyltä loppua kesken, koska kehitys on karkaamassa käsistä. Uusien teknologioiden tullessa markkinoille on aina myös tärkeää päivittää valvontaa ja lainsäädäntöä huomioimaan uudet vaatimukset ja tilanteet, jotka uudenlainen teknologia mahdollistaa.
Ihmiskunta on pelännyt jos jonkinmoista katastrofia jo pidempään. Vuosituhannen vaihteessa maalailtiin jälleen kerran maailmanloppua, kun tietojärjestelmien varautumattomuuden kaavailtiin kaatavan koko yhteiskunnan. Niin sanotun Y2K-virheen pelättiin pysäyttävän sähköverkkoja, sulkevan pankkeja, sotkevan lentoliikenteen ja pudottavan jopa lentokoneita, lamaannuttavan sairaaloiden laitteita, sekoittavan hissit, pankkitilit ja vakuutusjärjestelmät sekä ajavan koko yhteiskunnan kaaokseen. Osa ihmisistä varautui jopa “tietokoneiden aiheuttamaan maailmanloppuun” varastoimalla ruokaa, vettä, generaattoreita ja käteistä. Maailmanloppua ei kuitenkaan tullut ja vuosituhannen vaihteesta selvittiin hienosti.
Illuusio kontrollin ja vallan menettämisestä, jota ei koskaan ole ollutkaan
Ihmiskunta pelkää kovasti menettävänsä vallan ja kontrollin. Harva kuitenkaan ottaa huomioon sitä, että kenelläkään meistä ei ole koskaan ollutkaan todellista valtaa tai kontrollia omaan elämäänsä, tulevaisuuteensa tai maailman ja maailmankaikkeuden tapahtumiin. Pelkäämme siis menettävämme jotakin, mitä meillä ei ole koskaan ollutkaan.
Samaan suuruudenhulluuteen syyllistyi aikanaan Babylonian kuningas Nebukadnessar:
Tämä kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria. Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen, kun kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa, hän puhkesi puhumaan sanoen: ”Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!” Vielä oli sana kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: ”Sinulle, kuningas Nebukadnessar, julistetaan: Sinun valtakuntasi on otettu sinulta pois. Sinut ajetaan pois ihmisten seasta, ja kedon eläinten parissa on sinun asuinpaikkasi oleva; sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat, ja niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo.” Sillä hetkellä se sana toteutui Nebukadnessarissa: hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hän söi ruohoa niinkuin raavaat, ja hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hänen hiuksensa kasvoivat pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet. ”Mutta sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivasta kohti, ja minun järkeni palasi. Ja minä kiitin Korkeinta, minä ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää iankaikkisesti, jonka hallitus on iankaikkinen hallitus ja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun. Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroiset; ja hän tekee, niinkuin hän tahtoo, taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: ’Mitäs teet?’ (Dan.4:25-32)
Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle Hän tahtoo
Kuningas Nebukadnessar sai oppia, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle Hän tahtoo (Dan.4:29). Teknologian kehittyminen ei vähimmässäkään määrin vähennä Jumalan valtasuuruutta ja hallintaa. Siksi Kristukseen uskova voi rauhallisin mielin katsoa Häneen, jolla on kaikki valta niin maassa kuin taivaassa nyt, aina ja iankaikkisesti. Mikään ihmisten aikaansaama teknologinen kehitys ei tule ylittämään tai kumoamaan Jumalan hallintaa maailmankaikkeuden ja myös oman elämämme tapahtumiin. Jumala on aivan yhtä kaikkitietävä ja kaikkivaltias nyt kuin ennen tekoälyn kehittämistäkin. Pelon sijaan valitse luottamus rakastavaan Jumalaan.
