Kuusivuotiaana Katriina Reponen menetti isänsä, aikuisena hän eli miljonäärien maailmassa tavoitellen menestystä. Silti jokin puuttui. Uskoontulo muutti kaiken, ja nykyään hänet tunnetaan Israelin ystävänä ja rohkeana Jeesuksen todistajana.
Vaikka usko oli vielä kaukana, lapsuudesta Reposen sydämeen jäi yksi poikkeuksellisen lämmin ja turvallinen muisto. Espoon Laajalahdessa varttuneen tytön varhaisimpiin muistoihin kuuluu hänen isänsä.
Kun hän muistelee varhaisimpia vuosiaan, mieleen nousee kuva isän sylistä. Iltaisin pieni tyttö saattoi nukahtaa isänsä syliin tämän soittaessa pianolla Beethovenin Für Eliseä. Vuosikymmeniä myöhemminkin sävelmä koskettaa syvältä.
– Se on minulle sellainen kappale, että jos kuulen sen, alan itkeä.
Sitten isä yhtäkkiä katosi hänen elämästään.
– Olin kuusivuotias, ja isää ei vain enää ollut. Sitä ei oikein kyseenalaistettu eikä kyselty. Ajatus oli, että nyt vain eteenpäin.
Menetys jätti jälkensä. Reponen kertoo kasvaneensa vähitellen määrätietoiseksi suorittajaksi, joka oppi pärjäämään omin voimin.
Juurettomuuden vuodet
Reponen antaa tunnustuksen äidilleen, joka kantoi suuren vastuun yksinhuoltajana vaikeina vuosina. Yksi äidin merkittävimmistä päätöksistä oli lähettää tyttärensä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin vuonna 1994.
Siellä Reponen asui vuoden uskovassa perheessä, mutta tuolloin kokemus herätti hänessä enemmän vastustusta kuin kiinnostusta uskoa kohtaan.
– Muistan, että suorastaan inhosin sitä perhettä. En nähnyt sitä hyvyyttä, mitä siinä oli. Näin vain mustia hameita ja kireitä nutturoita.
Juuri siellä, kristityssä perheessä, kylvettiin kuitenkin siemeniä, joiden merkityksen Reponen ymmärsi vasta paljon myöhemmin.
– Minun puolestani rukoiltiin siellä, ja tämän voiman ymmärsin vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.
Palattuaan Suomeen Reponen huomasi, ettei tuntenut enää kuuluvansa täysin entiseen elämäänsä. Sisäinen juurettomuuden tunne seurasi mukana, vaikka ulkoisesti elämä eteni menestyksekkäästi.
– Hain kauppakorkeakouluun ja menestyin siellä.
Menestyksestä huolimatta sydämessä oli kysymyksiä, joihin saavutukset eivät antaneet lopullista vastausta.
Ulospäin kaikki näytti olevan kunnossa. Silti syvemmällä sydämessä oli kysymyksiä, joihin mikään saavutus ei tuntunut antavan lopullista vastausta.
Miljonäärien maailmassa
Kauppakorkeakouluvuosina Reponen rakastui varakkaasta suvusta tulevaan nuoreen mieheen, liikkui seurapiireissä ja pääsi osalliseksi elämäntyylistä, jossa aineellisista mahdollisuuksista ei ollut puutetta.
– Elin ihan kirjaimellisesti miljonäärien elämää. Meillä oli kaikki, mitä vain voi kuvitella. Asuimme Helsingin keskustassa alueella, jossa oli paljon suurlähetystöjä ja suuria taloja.
Eräänä iltana tuo sisäinen tyhjyyden ja ulkopuolisuuden tunne nousi erityisen voimakkaaksi. Reponen oli juhlimassa arvostetun suvun tilaisuudessa Helsingin edustalla sijaitsevalla Klippanin saarella. Ympärillä keskusteltiin pörssikursseista, taloudesta ja vaikutusvaltaisista verkostoista. Samppanjalasit kilisivät, ja vieraat vaihtoivat kohteliaita kuulumisia. Kesken kaiken hän vetäytyi yksin naistenhuoneeseen. Kesken kaiken hän vetäytyi yksin vessaan.
– Istuin siellä samppanjalasi kädessä ehkä parikymmentä minuuttia. Minulla oli koko ajan sellainen olo, että esitän jotakin muuta kuin olen.
Muutamaa päivää myöhemmin puhelin soi. Soittaja oli hänen isänsä, joka oli kadonnut hänen elämästään tämän ollessa kuusivuotias.
– Hän kysyi aivan tavalliseen tapaan: ”Mitäs likka?”
Kävi ilmi, että isä oli Ridasjärven päihdehoitolassa, ja Reponen päätti lähteä tapaamaan häntä. Kohtaaminen tapahtui ympäristössä, joka oli kaukana niistä saleista ja juhlista, joissa hän oli viime vuodet liikkunut. Ja juuri siellä tapahtui jotakin yllättävää.
Kukaan ei yrittänyt tehdä vaikutusta kehenkään.
– Olin paikassa, johon kukaan ei halua päätyä. Ruosteinen grilli savusi pihalla. Ihmiset kertoivat elämäntarinoitaan. Kukaan ei yrittänyt tehdä vaikutusta kehenkään. Ja siellä huomasin olevani onnellinen.
Jälkikäteen Reponen näkee hetkessä Jumalan johdatusta. Samalla hänen sydämessään alkoi kypsyä päätös jättää taakseen elämä, joka ulkoisesti näytti täydeltä mutta tuntui sisältä ontolta.
– Olen tehnyt elämässäni paljon tyhmiä päätöksiä. Mutta samalla koen, että Jumala johdatti minua niidenkin kautta.
Hän ei vielä tiennyt, mihin tie johtaisi, mutta ensimmäiset askeleet oli jo otettu.
Sana muuttui todeksi
Käänne Reposen elämässä tapahtui vuonna 2012, kun hänet kutsuttiin Etiopian juutalaisen ystävänsä kanssa Alfa-kurssille ja hän tuli uskoon. Uskoontulon jälkeen hänen elämänsä muuttui perusteellisesti. Hän jätti taakseen turvallisen uran, myi asuntonsa ja antoi käytännössä koko omaisuutensa pois sekä lähti Yhdysvaltoihin raamattukouluun.
– Ajattelin, että jos Raamattu on totta, niin minä lähden tähän mukaan koko sydämestäni.
Amerikassa alkoi hengellinen prosessi, jossa hän koki Jumalan purkavan niitä suojamuureja ja vääränlaista vahvuutta, joita isättömyys oli vuosien aikana rakentanut.
Tie vei myöhemmin Ruotsiin, missä Reponen löysi evankelistan kutsumuksensa jakaessaan kristillistä sanomaa Tukholman kaduilla.
– Kymmenen vuotta aikaisemmin olin liikkunut rikkaiden ihmisten maailmassa. Nyt seisoin metroasemilla jakamassa traktaatteja. Mutta minulla oli jotain paljon arvokkaampaa annettavaa.
Ruotsista matka jatkui Kiinaan lähetystyöhön. Juuri siellä, pitkien paastojen, Raamatun tutkimisen ja juutalaisten uskovien kohtaamisten kautta, hänen sydämensä alkoi avautua Israelille.
– Yhtäkkiä ymmärsin, että koko Raamattu alkaa Israelista ja päättyy Israeliin. Mietin, miten en ollut nähnyt sitä aikaisemmin.
Pian tämän jälkeen hänelle avautui mahdollisuus muuttaa Israeliin. Ratkaisu osoittautui merkittäväksi hengelliseksi käännekohdaksi, joka syvensi hänen uskoaan ja vahvisti käsitystä Israelin ainutlaatuisesta asemasta Raamatun pelastushistoriassa.
– Sydämeni aukesi Israelille. Samalla ymmärsin entistä syvemmin myös Jumalan armon omaa elämääni kohtaan.
Israelin puolesta äänessä
Tänä päivänä Reponen puhuu eri puolilla Suomea sekä uskostaan että Israelista. Kun hän katsoo taaksepäin Amerikan raamattukoulua, Tukholman katuja, Kiinan lähetyskenttiä ja matkojaan Israeliin, hän näkee niissä yhden yhteisen punaisen langan.
– Silloin en sitä nähnyt, mutta Jumala tiesi koko ajan, mihin hän oli minua viemässä.
Reponen tunnetaan erityisesti puhujana, joka on perehtynyt syvällisesti Israelin historiaan, Raamattuun ja Lähi-idän ajankohtaisiin kysymyksiin. Hän kokee tehtäväkseen tuoda keskusteluun näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään alueen tapahtumia laajemmin ja tasapainottamaan yksipuolisia tulkintoja.
Viime aikoina hän on tullut tutuksi myös sosiaalisen median kautta. Hiljattain Reponen vieraili Roni Karvosen Kuuntelija-podcastissa, jossa keskusteltiin yli neljän tunnin ajan siitä, miten terrorismi ja islam saavat jalansijaa Euroopassa. Jaksossa käsiteltiin myös Israelin ja Lähi-idän historiaa, politiikkaa, nykytilannetta sekä sitä, miten pro-Palestiina-narratiivi kytkeytyy mukaan osaan ilmiöistä.
Keskustelu herätti runsaasti palautetta eri taustoista tulevilta kuulijoilta.
– Sain lukuisia yhteydenottoja, jopa ateisteilta. Moni kuulija kertoi ymmärtäneensä nyt ensimmäistä kertaa tämän Israel-jutun ja sen, miten Palestiinaan kätkeytyvät järjestöt kanavoivat rahaa terroristeille, Reponen kertoo.
Todistajana arjen keskellä
Arjen tasolla Reposen elämä on kaikkea muuta kuin yksipuolista. Hän toimii taloustieteen lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa, mutta on samalla syventynyt myös teologian opintoihin ja valmistuu nyt kesällä teologian maisteriksi. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on niin ikään tärkeä osa hänen elämäänsä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on niin ikään tärkeä osa hänen elämäänsä. Reponen toimii tällä hetkellä Hyvinkään kaupunginvaltuutettuna Kristillisdemokraattien valtuustoryhmässä, johon hän siirtyi Perussuomalaisten ryhmästä kesäkuun alussa.
Kun Reponen katsoo taaksepäin omaa matkaansa isättömyydestä, sisäisestä tyhjyydestä, menestyksen tavoittelusta, uskoontulosta ja radikaaleista elämänvalinnoista tähän päivään, hänen äänensä täyttyy kiitollisuudesta.
– Kun ajattelen kaikkea, mitä olen saanut tähän elämään, ymmärrän samalla, mistä rohkeus tulee.
Hänen mukaansa monet ihmettelevät, kuinka hän uskaltaa puhua vaikeista aiheista suoraan ja ottaa kantaa myös kiistanalaisiin kysymyksiin.
– Miettikää, mikä siunaus siinä on ollut, mitä olen saanut käydä läpi. Kaikki vanha on poltettu pois. Olen saanut lähteä Egyptistä ja löytää luvatun maan. Kirves laskettiin vanhan elämän juurelle, mutta Jumala kasvatti sen paikalle uuden verson. Se ei enää kasva oman voimani varassa, vaan Kristus-kalliolla.
